Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen eli Fimeaan oli 21.10.21 mennessä tehty noin 19 000 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteista. Järjestelmä on ruuhkautunut ja ilmoituksista oli 21.10.21 käsitelty vasta 4816.
Tämä lääkäri Ville-Veikko Elomaan kirjoitus sensuroitiin Uusi Suomi Puheenvuorosta nopeasti.
Mitä rokotteesta seuraa ja mikä kuormittaa terveydenhoitoa? Hoitajat ja lääkärit tietävät tilanteen kentällä, mutta eivät uskalla puhua: leimataan foliohatuksi, menee työpaikka, menee talo, menee kaikki. NYT ON AIKA PUHUA. Katso Antti Launosen vetoomus!
Ilta-Sanomat uutisoi näyttävästi 2.12.2020, että koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-infektiotautiin on Suomessakin kuollut 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia. – Yksittäisiä tapauksia on ollut, HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi tuolloin Ilta-Sanomille. Tilastot kuitenkin kertovat toista. Toimittaja Lauri Paavola soitti Asko Järviselle. Puhelu osoittaa, miten koronasta, pandemiasta sekä rokotteista valehdellaan lääketieteen ammattilaisten, lääkefirmojen sekä median yhteistyöllä. Ääninauhoitetta on vaikea kiistää.
LL Rauli Mäkelä kirjoitti vastineen piispa Teemu Laajasalon 19.10.2021 HS:ssa julkaistuun rokottamattomia syyllistävään ja vastakkainasettelua lietsovaan kirjoitukseen. Vastine on toimitettu myös HS:lle, joka ei ole toistaiseksi sitä julkaissut. Laajasalon kirjoitus aiheutti poikkeuksellisen eropiikin kirkosta: kirjoitus koettiin epäkristilliseksi, epätieteelliseksi ja syyllistäväksi.
Ovatko teho-osastot täynnä, kuten uutisoinnista voisi päätellä? Lööpeissä lääkärit kertovat olevansa jaksamisen äärirajoilla ja sairaalat vaikuttavat täyttyneen koronapotilaista. Tehohoidon koordinoivan toimiston mukaan tehohoidossa oli 30 COVID-19 -potilasta. Vapaana oli 78 tehohoitopaikkaa (tilanne 15.9.2021). Vertailun vuoksi keväällä 2020 Suomessa oli enimmillään 83 COVID-19-potilasta tehohoidossa, ja tuolloin tehohoidon koordinoiva toimisto totesi tehohoitokapasiteetin riittäneen hyvin.
COVID-19 -tapauksia on havaittu olevan korkean rokotekattavuuden maissa enemmän kuin maissa, joissa oli matala rokotekattavuus. Tämän vuoksi artikkelin kirjoittajat esittävät, että koronarokotusten merkitystä ainoana keinona COVID-19-taudin torjunnassa pitäisi arvioida uudelleen ja ehdottavat otettavaksi käyttöön rokotusten ohella
myös muita farmakologisia ja ei-farmakologisia keinoja taudin hillitsemiseksi.
Perjantaina 15.10.2021 klo 11.11 mielenosoitus Eduskuntatalon portailla. Nyt jos koskaan pitää tulla sankoin joukoin osoittamaan mieltä koronapassista vapaan tulevaisuuden puolesta!
Median mukaan rokottamattomat ovat vastuuttomia ja vaaraksi muille. Tilastot kuitenkin osoittavat, että nämä väitteet ovat propagandaa, joka ei perustu todellisiin lukuihin eikä tietoon. THL:n mukaan rokottamattomiksi lasketaan myös potilaat, joiden ensimmäisestä koronarokoteannoksesta on kulunut alle 21 vuorokautta. Vastaavasti kahdesti rokotetuksi lasketaan vasta, kun toisesta rokotteesta on viikko.
