Laki takaa vapauden

Laki takaa vapauden

Pätevät tutkimukset, empiiriset havainnot ja tilastot ovat ristiriidassa poliittisesti värittyneiden COVID-suositusten ja pakkotoimien kanssa. Koskemattomuuden loukkaaminen oman kehon ja valintojen osalta ilman vahvaa tieteellistä, eettistä tai lainopillista pohjaa, sekä tottelemattomuudesta rankaiseminen tai sääntöjen noudattamisesta palkitseminen rikkovat yhdenvertaisuuden perusperiaatteita.

Tutustu lakiin ja oikeuksiin. Annetut ohjeistukset pohjautuvat usein vapaaehtoisuuteen.
Käytäntö voi olla jopa lainvastaista. Edes lievää syrjintää ei tarvitse sietää. Jos sinua kohdeltu
epätasa-arvoisesti, tai ihmisarvoasi, henkistä- tai fyysistä koskemattomuuttasi on loukattu,
ota yhteyttä viranomaiseen, jolla on velvollisuus käsitellä asia, antaa maksutonta neuvoa ja
juristin palveluita. Yhdenkään päättäjän tai yhteiskunnallisen vaikuttajan ei tule tuudittautua
siihen uskoon, etteikö tarpeeksi ärsytetty kansanryhmä hyvin rahoitettuna tai poliittisen
nosteen turvin voisi ajaa onnistuneesti ihmisoikeuksiin liittyvää vahvaa ennakkotapausta
ylimpiin oikeusasteisiin tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eteen. Näytetään
maailmalle mieluummin järkevä Suomi, joka selviytyy tieteeseen nojaten kulkutaudista ja
palaa entiseen normaaliin oikeuksia polkematta.

Tiedä oikeutesi

”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.”

– Suomen perustuslain 7 §.

”Ihmisarvo. 3 artikla – Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen:
1. Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen.”

– Euroopan unionin perusoikeuskirja.

”Miksi et käytä maskia?”, ”Täällä täytyy käyttää maskia?”, ”En voi päästää sinua sisään, koska sinulla ei ole maskia?”, ”En palvele sinua, koska et käytä maskia?”

Henkinen ja fyysinen koskemattomuus on turvattu perustuslaissa. Tämän lisäksi jokaista
koskee potilasalaisuus. Laki ei velvoita kommentoimaan tai perustelemaan syytä
maskittomuuteen. Jos henkilö joutuu myöntämään, että hän ei käytä maskia terveydentilan
nojalla, hän joutuu näin kertomaan potilassalaisuuden alaista tietoa julkisesti tai henkilölle,
jolla ei ole oikeutta tietoihin. Maskikampanjointi ja maskittomien maalittaminen
heikommaksi tai vastuuntunnottomaksi on eettisesti kestämätöntä ja loukkaa ihmisarvoa,
asettaen yksilön eriarvoiseen asemaan.

Pois lukien työtehtävät ja tilanteet, joissa maski oli välttämätön ja todistetusti hyödyllinen
suoja jo ennen kulkutautiaikaa – muutoin älä tee yhtään kompromissia. Älä osta tai ota
vastaan ensimmäistäkään suojainta. Älä laita maskia edes väliaikaisesti yllesi saadaksesi
palvelua. Älä reagoi tai perustele maskittomuutta, ellei tämä ole täysin välttämätöntä.
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta selittää valintojasi. Suhtaudu arjessa maskia käyttäviin
kuin oirehtiviin.

Sinun ei tarvitse käyttää maskia missään yhteydessä. Laki takaa tämän.

1. ”Terveyssyy”, ”Valintani pohjautuu lääketieteelliseen suositukseen.”

2. Perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan 6. pykälän ja Yhdenvertaisuuslain syrjintää
koskevan 8. pykälän nojalla, palveluntarjoajalla on velvollisuus tarjota samoja palveluita
myös maskittomalle henkilölle. Ketään ei saa syrjiä vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden tai muuhun henkilöön liittyvän syyhyn vedoten,
hyvitysseuraamuksen uhalla.

3. Suomessa on potilassalaisuus. Kenelläkään ei ole velvollisuutta selvittää
potilassalaisuuden alaisia tietoja ulkopuolisille. Perustuslain 10. pykälässä taataan lisäksi
yksityiselämän suoja.

4. Ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Perustuslain 7. pykälä takaa oikeuden
elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

5. ”Suomessa ei ole ”maskipakkoa”. Kyseessä on suositus, joka ei velvoita minkään lain
nojalla mihinkään.”

Suomessa EI OLE missään yhteydessä ”maskipakkoa”. Kyseessä on suositus, joka on
käytännössä valtion viestintäkampanja. Esimerkiksi joukkoliikenteen ”maskipakko” on
vain slogan, eikä liikennöitsijä voi kieltäytyä palvelemasta maskitonta asiakasta.
”Maskipakko” on median ja poliitikoiden retoriikkaa, jota EI YKSIKÄÄN LAKI VELVOITA
NOUDATTAMAAN. Jos tällainen lakipykälä edes lisättäisiin tartuntatautilakiin, se olisi
lähtökohtaisesti perustuslain vastainen ja voitaisiin kyseenalaistaa lainopillisesti. Jos laki,
sääntö tai suositus sotii moraaleja, järkeä, tai tiedettä vastaan,
kansalaistottelemattomuus aiheuttamatta muille välitöntä vaaraa tai pysyvää harmia on
historiallisesti ja eettisesti täysin hyväksyttävä ja jopa toivottava protestin muoto.
Yhteisö päättää yksilötasolla valinnoillaan, miten toimimme, kunnes säännöt ja lait
muokataan todellisuutta vastaavaksi.

6. Jos palveluntarjoaja kieltäytyy palvelemasta maskitonta, älä tee kohtelusta suurta
numeroa, älä raivoa, älä ärsytä, äläkä ota asiaa henkilökohtaisesti. Palveluammattilaiset
on usein ilman eri korvausta pakotettu toimimaan maskisuosituksen toimeenpanijoina
ja noudattavat ohjeita turvatakseen työsuhteensa jatkuvuuden. Tosiasiassa myös heillä
on sama oikeus kieltäytyä maskin käytöstä. Tahdikas lähestymistapa on esimerkiksi
seuraava: ”Mikä on nimesi? Kuka on lähin esimiehesi? Kiitos tiedosta. Tulen tekemään
kohtelusta kantelun viranomaisille, jotka tulevat pyytämään teiltä lausunnon, jonka
jälkeen päätetään, tuleeko tapahtuneesta hyvitysseuraamuksia tai muita sanktioita.”

7. Maskipakote työpaikoilla ei pohjaudu lakiin. Ellei työtehtävä nimenomaisesti ole vaatinut
maskin käyttöä riippumatta epidemiasta ja tälle on selkeä peruste, työnantaja ei saa
kohdella suojaimen käytöstä kieltäytyvää eriarvoisesti. Työnantajana voidaan haastaa
oikeuteen syrjinnästä, jos hän esimerkiksi kieltäytyy antamasta työtehtäviä
maskittomuuteen vedoten.

8. Alaikäistä ei voi pakottaa käyttämään maskia edes oppilaitoksen ohjeistusten nojalla,
joilla ei ole lainvoimaa. Jos lapsi painostetaan tai pakotetaan käyttämään maskia tai
eristetään toisista oppilaista vastoin hänen tahtoaan, tämä loukkaa ihmisarvoa. Jos lasta
palkitaan maskin käytöstä tai rangaistaan maskittomuudesta, tämän voi rinnastaa
kiusaamiseen, joka asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan oppimisyhteisössä.

9. Tietojen kerääminen oppilaan maskin käytöstä saattaa johtaa vakaviin lainopillisiin
ongelmiin. Koululaitos, joka kerää käyttäytymiseen tai terveyteen liittyviä tietoja ilman
asianmukaisen antamaa lupaa tai käyttää niitä epäeettisesti, voi rikkoa perustuslakia,
tietosuojakäytäntöjä, henkilörekisterilakia ja EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR),
riippuen siitä miten oppilaan tietoja on käsitelty tai jaettu eteenpäin.

”Henkilötietoja saa käsitellä vain silloin, kun käsittelylle on laillinen peruste. Näitä
perusteita ovat esimerkiksi rekisteröidyn suostumus, rekisterinpitäjän lakisääteinen
velvoite ja sopimus, jossa henkilö on osapuolena. Erityisten henkilötietoryhmien
käsittely on pääsääntöisesti kiellettyä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi terveyttä,
seksuaalista suuntautumista tai etnistä alkuperää koskevat tiedot. Henkilötietojen
suojan rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.” – Minilex

10. Ketään ei voi pakottaa terveystarkastukseen vastoin hänen tahtoaan. Henkilöllä on
oikeus kieltäytyä myös hoidosta, vaikka tämä vaarantaisi hänen terveytensä.
Terveystarkastus vastoin henkilön tahtoa tai painostettuna voi täyttää pahoinpitelyn
tunnusmerkit. Ihmisellä on oikeus kieltäytyä omaa kehoa koskevista toimenpiteistä.
Oikeus koskemattomuuteen on taattu perustuslaissa, Euroopan unionin
perusoikeuskirjassa, sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

Lasten ja oppilaiden oikeudet

Jos maskin käyttämättömyydestä rangaistaan tai tämän perusteella oppilas eristetään
muista ja käyttö kirjataan ylös ja tästä informoidaan vanhempia ilman asianomaisen
suostumusta, saatetaan rikkoa perustuslaissa taattua oikeutta yksityisyyteen,
henkilörekisterilakia, sekä Suomen, että EU:n tietosuoja-asetuksia, josta oppilaitos voi joutua
hyvitysvastuuseen sekä tietoja käsitelleet joko oikeusvastuuseen tai vähintään
todistamisvelvolliseksi.

Riippumatta virallisesta tai henkilökohtaisesta näkemyksestä kasvosuojainten
tarpeellisuudesta, oppilaitosten ja maskisuosituksista vastaavien työryhmien tulisi
konsultoida välittömästi henkilörekisterilakiin, Suomen tietosuojalakiin, sekä EU:n
tietosuoja-asetukseen (GDPR) erikoistunutta lainoppinutta. Jos alaikäiset pakotetaan tai
painostetaan esimerkiksi eristämällä tai häpeän kautta maskin käyttöön, tämä voi rikkoa
lisäksi perustuslaissa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, sekä YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallisessa julistuksessa taattua oikeutta vapauteen, ihmisarvoiseen kohteluun,
sekä henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen.

Mitä tehdä, jos kohtaan syrjintää?

Jos palveluntarjoaja, yritys, työnantaja, koulu, organisaatio, yleishyödyllisiä palveluita
tarjoava taho, kuten joukkoliikenne, kirjastot, kulttuuripalvelut, terveysasemat, virastot ym.
kieltäytyvät palvelemasta, estävät pääsyn tiloihin ilman maskia tai kohtelevat epäasiallisesti
tämän takia, tai mihinkään kehoosi liittyvien yksityisten valintojen osalta, sinulla on useita
virallisia kanavia puuttua kohteluun.

1. Ota yhteyttä alueesi aluehallintavirastoon (AVI) ja siellä asianmukaiseen
toimielimeen ja ylitarkastajaan.

2. Jos kyse on oppilaitoksesta ja sen toiminnasta, ota yhteyttä alueesi
aluehallintaviraston opetustoimen ylitarkastajaan sekä opetustoimen juristiin.

3. Ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakuntaan tai työsuojeluviranomaiseen.

4. Voit tehdä myös hallintokantelun.

”Hallintokantelun voi tehdä toiminnasta, jonka kantelija katsoo epäasianmukaiseksi, virheelliseksi tai lainvastaiseksi. Hallintokantelun voi tehdä myös laiminlyönnistä toimia tietyn asian suhteen. Kannella voi joko ylemmälle valvovalle hallintoviranomaiselle tai yleiselle lainvalvontaviranomaiselle, joita ovat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Kantelu voi koskea sekä hallintopäätöksiä että tosiasiallista toimintaa, kuten asiakkaan kohtelua. Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa, eikä se ole sidottu tiettyyn muotoon tai määräaikoihin. Kannella voi siis milloin vain.”

– Minilex

Samat vaikutusväylät ovat käytössä myös muihin terveyttä, tai valinnanvapautta koskeviin
toimenpiteisiin tai yksityisyyden suojaan. Esimerkiksi, se mitä aineita olet kehoosi laittanut ei
kuulu kenellekään, eikä tämän perusteella voi ketään asettaa eriarvoiseen asemaan. Tätä
voi verrata syrjintään, joka pohjautuu henkilökohtaisen ominaisuuden pohjalta tehtyyn
ihmisten epätasa-arvoiseen tai ihmisarvoa alentavaan luokitteluun.

Suomen perustuslaki

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,
alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa
itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen,
koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa kohdella ihmisarvoa
loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta
riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. [—]

9 §
Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus
liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. [—]

10 §
Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään
tarkemmin lailla. [—]

13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä
osallistua niihin. [—] Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden
käyttämisestä annetaan lailla. [—]

Henkilökohtaisen koskemattomuuden tulkinta

Suomen perustuslain 7. pykälän lainopillinen tulkinta.

”Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa esimerkiksi henkilöön käypiä tarkastuksia ja pakolla toteutettavia lääketieteellisiä ja vastaavia toimenpiteitä vastaan. Ruumiillisen koskemattomuuden lisäksi suojan piiriin kuuluu myös merkittävä puuttuminen yksilön henkiseen koskemattomuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuvina toimenpiteinä on perustuslakivaliokunnan käytännössä tältä pohjalta pidetty henkilönkatsastuksia esimerkiksi DNA- näytteiden ottamiseksi.

Vapaudenmenetyksellä ja vapauden riistämisellä tarkoitetaan perustuslain 7 §:n 3 momentissa järjestelyä, jolla jotakuta kielletään tai estetään poistumasta hänelle määrätystä hyvin rajatusta olinpaikasta. Ihmisen sulkeminen lukittuun tilaan tämän omasta tahdosta riippumatta on momentissa tarkoitettu vapaudenriisto. Myös tätä lievempää toimenpidettä voidaan pitää vapaudenriistona, jos vapauden rajoitus kestonsa, asteensa ja aikaansaamansa sosiaalisten suhteiden estymisen vuoksi rinnastuu lukittuun tilaan sijoittamiseen.”

– Lainkirjoittajan opas, Finlex.

Yhdenvertaisuuslaki

6 §
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava
yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin
yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. [—] Koulutuksen järjestäjän ja tämän
ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

8 §
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän
syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai
jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän
lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen
sekä ohje tai käsky syrjiä.

16 §
Vastatoimien kielto

Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla
tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai
velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

5 luku – Oikeusturva ja seuraamukset
23 §
Hyvitys

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä
viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden
tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.
Hyvityksen saaminen ei estä saamasta korvausta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun
lain mukaan.

4 luku – Valvonta
18 §
Valvontaviranomaiset

Tämän lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset.

Eduskuntaan ja eduskunnan toimielimiin tämän lain säännöksiä valvonnasta sovelletaan
vain, kun kysymys on eduskunnan tai sen toimielimen toiminnasta viranomaisena tai
työnantajana.

Tämän lain säännöksiä valvonnasta ei sovelleta tasavallan presidentin, valtioneuvoston
yleisistunnon, tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten eikä valtioneuvoston
oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan.

Yhdenvertaisuuslain tulkinta

Yhdenvertaisuuslain nojalla, jos jossakin liike- tai toimitilassa, tai palvelun yhteydessä
edellytetään asiakkaalta terveydentilaan vaikuttavan välineen tai pukimen käyttöä, kuten
hengityssuojain tai maski, tilan haltijan tai palveluntarjoajan tulisi järjestää mahdollisuus
asiointiin ilman kyseistä varustetta. Jos palvelu evätään maskittomuuden vuoksi, tällöin
palveluntarjoaja syyllistyy Yhdenvertaisuuslain 3 luvun 8 pykälän mukaiseen syrjintään ja voi
joutua hyvitysvastuuseen.

Vaikka palveluntarjoajalla on oikeus valita asiakkaansa hyviä tapoja noudattaen, tätä
valikointia ei voi tehdä terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Koska Suomessa on potilassalaisuus, ulkopuolisilla tai sivullisilla ei
lähtökohtaisesti ole oikeutta saada kenenkään terveydentilaa koskevia tietoja, eikä yksilöllä ole velvollisuutta selittää tai todistaa syytä esimerkiksi maskittomuuteensa. Sinulla on laillisesti oikeus esimerkiksi matkustaa lentokoneessa ilman kasvosuojainta – lentoyhtiöllä
on velvollisuus tarjota palveluita maskittomalle henkilölle ja jos yhtiö tästä kieltäytyy, tästä
voi kannella ja josta voi mahdollisesti tulla seuraamuksia. Tieteellinen näyttö maskien
hyödyttömyydestä ja jopa haitallisuudesta terveydelle on vahvaa ja laki selvää vapauden ja
koskemattomuuden osalta.

Sinun ei tarvitse käyttää maskia eikä sinulla ole velvollisuutta perustella maskittomuutta.

1. Yhdenvertaisuuslaki takaa tasa-arvoisen kohtelun hyvitysseuraamuksen uhalla.
2. Ketään ei saa syrjiä vamman tai terveydentilan vuoksi.
3. Syy maskittomuuteen voi olla myös psyykkinen terveydentila.
4. Terveystiedot ovat salaisia ja vain asianmukaisilla tahoilla on pääsy tietoihin.
5. Yksityiselämän suoja taataan perustuslaissa.

Euroopan unionin perusoikeuskirja

3 artikla
Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen⁴
1. Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen
2. Lääketieteen ja biologian alalla on noudatettava erityisesti seuraavia vaatimuksia
ja kieltoja: a) asianomaisen henkilön vapaaehtoinen ja asiaan vaikuttavista seikoista
tietoisena annettu suostumus, joka on hankittu laissa säädettyjä menettelytapoja
noudattaen; b) ihmisten geneettiseen jalostamiseen tähtäävien käytäntöjen kielto,
erityisesti sellaisten, joiden tavoitteena on ihmisten valikointi; […]

4 artikla
Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

45 artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus

1. Jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden
alueella.

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

3. artikla
Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen
turvallisuuteen.

5. artikla
Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai
alentavasti.

8. artikla
Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa
tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle
valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

13. artikla
1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion
sisällä.
2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

20. artikla
1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

30. artikla
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö
voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä
määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Henkilörekisterilaki

5 §
Henkilötietojen tallettaminen henkilörekisteriin

Henkilörekisteriin merkittäviksi saa kerätä ja rekisteriin tallettaa ilman rekisteröidyn
suostumusta tai tietosuojalautakunnan lupaa tietoja vain sellaisista henkilöistä, joilla
asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi on
asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan, jollei rekisterin pitäminen johdu
rekisterinpitäjälle säädetystä taikka lain tai asetuksen nojalla määrätystä tehtävästä
(yhteysvaatimus).

Henkilörekisteriin saa tallettaa vain sellaisia henkilötietoja, jotka rekisterin
käyttötarkoituksen kannalta ovat tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus). Asetuksella voidaan
säätää tarkemmin, mitä henkilötietoja tietynlaisiin henkilörekistereihin saa tallettaa.
[…]

6 §
Arkaluonteisten tietojen rekisteröintikielto

Henkilörekisteriin merkittäviksi ei saa kerätä eikä rekisteriin tallettaa arkaluonteisia tietoja.
Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan:
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja
hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista käyttäytymistä; taikka
6) henkilön saamia sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä
sosiaalihuollon palveluja.

43 §
Henkilörekisteririkos

Joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti
1) tallettaa henkilörekisteriin arkaluonteisia tietoja;
2) antamalla rekisteröidylle väärän tai harhaanjohtavan tiedon estää tai yrittää estää
rekisteröityä käyttämästä hänelle kuuluvaa henkilörekisterin tarkastusoikeutta;
3) käyttää henkilörekisteriä tai sen tietoja muuhun kuin lain mukaisesti määriteltyihin
käyttötarkoituksiin;
4) luovuttaa henkilörekisteristä henkilötietoja; taikka
5) yhdistää henkilörekistereitä
ja siten loukkaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa taikka aiheuttaa hänelle muuta vahinkoa
tai olennaista haittaa, on tuomittava henkilörekisteririkoksesta sakkoon tai vankeuteen
enintään yhdeksi vuodeksi

Asiakas- ja potilastietojen salassapito

”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat ja niissä olevat tiedot ovat salassapidettäviä. Asiakirjoja ja niissä olevia tietoja ei luovuteta sivullisille, jollei asianosainen ole antanut siihen suostumusta. Tietoja saavat käsitellä vain hoidon ja palvelun toteutukseen tai asian käsittelyyn osallistuvat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja käsittelevillä viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on vaitiolovelvollisuus.”

– Sosiaali- ja terveysministeriö

Potilaan itsemääräämisoikeus

”Potilaan itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon johtava periaate. Periaate korostaa vapaaehtoisuutta hoitoon tai asiakkaaksi hakeutumisessa sekä erilaisiin hoito- tai muihin toimenpiteisiin suostumisessa. Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain,
jos ihminen on antanut siihen suostumuksen vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Potilaalla on oikeus tehdä myös päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa hänen
omaa terveyttään tai henkeään ja hänellä on oikeus kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta. Potilaan hoitoon osallistuvien on kunnioitettava potilaan omia päätöksiä.”

– Valvira

Lähteet

Asiakas- ja potilastietojen salassapito. Sosiaali- ja terveysministeriö. n.d.
https://stm.fi/asiakastietojen-potilastietojen-salassapito.

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä
huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden
tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti). Brussels: European Union; 2016.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A02016R0679-
20160504&qid=1618328581803.

Euroopan unionin perusoikeuskirja (2012/C 326/02). Brussels; European Union; 2012.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A12012P%2FTXT.

Henkilörekisterilaki 471/1987. Finlex. April 30, 1987.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870471.

Henkilötietojen suoja. Minilex. n.d.
https://www.minilex.fi/a/henkil%C3%B6tietojen-suoja.

Lainsäädäntö ohjaa asiakas- ja potilastietojen hallintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021.
https://stm.fi/asiakas-potilastietojen-hallinta.

Milloin voi tehdä hallintokantelun?. Minilex. n.d.
https://www.minilex.fi/a/milloin-voi-tehd%C3%A4-hallintokantelun.

Perusoikeudet lainkohdittain. Finlex. n.d.
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/.

Potilaan itsemääräämisoikeus. Valvira. Updated August 24, 2018.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/potilaan-itsemaaraamisoikeus.

Suomen perustuslaki. Oikeusministeriö. Published January 3, 2000.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731.

Tietosuojalaki 1050/2018. Finlex. Published December 5, 2018.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050.

Universal Declaration of Human Rights. Paris:United Nations;1948.
https://www.un.org/en/about-us/universal-declaration-of-human-rights.

Valvonta ja kantelut. Aluehallintovirasto. 2021.
https://avi.fi/asioi/yritys-tai-yhteiso/valvonta-ja-kantelut.

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Published January 1, 2015.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Ihmisoikeusliitto. Published n.d.
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/.

Tulosta ja jaa!

Lisää tulostettavaa & jaettavaa: