Ovatko teho-osastot täynnä, kuten uutisoinnista voisi päätellä? Lööpeissä lääkärit kertovat olevansa jaksamisen äärirajoilla ja sairaalat vaikuttavat täyttyneen koronapotilaista. Tehohoidon koordinoivan toimiston mukaan tehohoidossa oli 30 COVID-19 -potilasta. Vapaana oli 78 tehohoitopaikkaa (tilanne 15.9.2021). Vertailun vuoksi keväällä 2020 Suomessa oli enimmillään 83 COVID-19-potilasta tehohoidossa, ja tuolloin tehohoidon koordinoiva toimisto totesi tehohoitokapasiteetin riittäneen hyvin. Kumpi pitää paikkansa – tehohoidon koordinoivan toimiston raportti vaiko uutisotsikot?
COVID-19 -potilaiden määrä teho-osastoilla
Suomessa on 14.9.2021 mennessä kirjattujen tietojen mukaan hoidettu teho-osastoilla yhteensä 984 COVID-19-positiiviseksi varmistettua henkilöä. Kuva 1 esittää COVID-19-potilaiden
alkaneiden tehohoitojaksojen lukumäärän viikoittain koko epidemian ajalta.
Keväällä 2020 tehohoidossa nähtiin COVID-19 -tautiin liittyvien hoitojaksojen huippu. Tuolloin tehohoidossa oli enimmillään 80 tehohoitopotilasta, joilla epäiltiin olevan myös COVID-19-tartunta. Keväällä 2020 STM aikoi kaksinkertaistaa tehohoitopaikat (Yle), jolloin niitä olisi käytössä tuhat.
Tilanne keväällä 2020
Tehohoidon koordinoivan toimiston mukaan tehohoitoresurssien riittävyys oli keväällä 2020 kuitenkin oikein hyvä, joten STM:n suunnitelmat tehohoitopaikkojen määrän kaksinkertaistamisesta unohtuivat nopeasti (ja tehohoitopaikkojen määrää vähennettiin):
”Suomessa tehohoitokapasiteetti on riittänyt hyvin COVID-19-potilaiden hoitoon. Maaliskuussa ja huhtikuun alussa kapasiteettia lisättiin, kun potilasmäärät kasvoivat ja kasvun ennakoitiin jatkuvan. COVID-19-potilaiden määrä teho-osastoilla on kuitenkin huhtikuun puolivälin jälkeen jo pienentynyt merkittävästi. Ylimääräistä tehohoitokapasiteettia on pienennetty, jotta sairaaloiden resursseja voidaan käyttää järkevästi myös muiden sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon. 2.6.2020 teho-osastojen COVID-kohorttien yhteenlaskettu paikkamäärä oli 85. Näillä paikoilla hoidossa olevien potilaiden määrä (positiiviseksi todetut ja epäilyt) oli 10 potilasta.”
Tehohoidon koordinoiva toimisto, tilannekuvaraportti 3.6.2020
Tehohoidon koordinoiva toimisto, tilannekuvaraportti
3.6.2020: epäiltyjen ja varmistettujen koronapotilaiden määrä teho-osastoilla keväällä 2020.Toisin sanoen: kun Suomen koronatilanne oli pahimmillaan, tehohoidon tilanne oli hyvä. Hoitopaikat riittivät, vaikka pelottava tauti jylläsi koko kevään 2020. Massiivisesta testaamisesta huolimatta tilastoja ei saatu näyttämään huolestuttavilta: kuolemat, tehohoitojaksot ja sairaalahoitojaksot eivät ole olleet poikkeavia verrattuna aiempien vuosien tilanteisiin. Tartuntojen uutisoimisesta siirryttiinkin pian altistumisten tai mahdollisten altistumisten uutisointiin, jotta paniikkia oli mahdollista ylläpitää.
COVID-19-taudin teho-osastoille aiheuttama kuormitus oli suurimmillaan huhtikuussa 2020, jolloin tehohoidossa oli samanaikaisesti enimmillään 83 potilasta. Toukokuussa 2020 potilasmäärät pienenivät voimakkaasti, ja kesäksi 2020 koronaepidemiaan liittyvä tehohoidon tarve loppui lähes täysin (Lähde: Tehohoidon koordinoiva toimisto).
Syksyllä 2020 potilasmäärät alkoivat taas kasvaa, ja seuraava kuormitushuippu saavutettiin
maaliskuussa 2021, jolloin tehohoidossa oli samanaikaisesti enimmillään 64 COVID-19-potilasta.
Lue myös: Mihin hävisi influenssa?
Tilanne 2021
Median mukaan tehohoidon tilanne on nyt hälyttävä. Lööpeissä lääkärit kertovat olevansa jaksamisen äärirajoilla ja uutisoinnin perusteella sairaalat vaikuttavat täyttyneen koronapotilaista.
Koronapotilaiden määriä ei näissä uutisissa mainita lainkaan, joten kukapa keksisi niitä itse selvitelläkään tilastoista.
Ovatko tehohoitopaikat lähellä täyttymistä?
Kesällä 2021 tehohoidon tarve oli vähäistä, mutta tehohoitoa tarvitsevia potilaita oli kuitenkin enemmän kuin kesällä 2020. Elokuun alusta lähtien tehohoidon tarve lisääntyi ensin selvästi, väheni sitten kuun puolenvälin jälkeen, ja on tasaisemman vaiheen jälkeen viime päivinä taas lisääntynyt (Kuva 6).
Tehohoidossa on syyskuun lopulla 20-30 potilasta, joilla epäilty tai varmistettu COVID-19 -tartunta. Tämä on siis koko Suomen tilanne.
Koko maata ajatellen tehohoitokapasiteetin riittävyys ei ole uhattuna.
Aamulla 15.9.2021 näiden osastojen yhteenlaskettu paikkamäärä oli 250, ja näillä potilaspaikoilla oli hoidossa 30 COVID-19-potilasta ja 143 muuta tehohoitopotilasta, yhteensä 173 potilasta.
Tehohoidon koordinoiva toimisto, tilanneraportti 15.9.2021
Koko maata ajatellen tehohoitokapasiteetin riittävyys ei ole uhattuna.
Otsikot kirkuvat tehohoitopaikkojen riittämättömyydestä. Kukaan ei muista, että keväällä 2020 tehohoidossa oli enimmillään 83 potilasta, jolla oli epäilty tai varmistettu COVID-19 -tartunta. Nyt näitä potilaita on 20-30.
Kuinka paljon koronapotilaita on ollut teholla?
Tässä Koronasta kansantajuisesti -esityksessään LT, infektiolääkäri Teija Puhto kertoi, että Suomessa tehohoito-osastoilla on vuodessa 18 200 hoitojaksoa joista noin 536 on ollut COVID-19 tapauksia (9.3.2020 – 17.1.2021). Siis vuodessa noin 20 000 hoitojaksoa, joista koronapotilaiden osuus noin 2%. Tuona aikana influenssaa ei esiintynyt ollenkaan. Normaalisti influenssa aiheuttaa jopa 2000 kuolemaa vuodessa, mutta vuosina 2020-2021 influenssaa ei ole juuri näkynyt.
Minkä ikäiset joutuvat sairaalaan?
Koronasta kansantajuisesti -esityksessä käytiin läpi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilannetta. Tässä sairaalahoidossa olleiden epäiltyjen tai vahvistettujen COVID-19-potilaiden ikäjakaumaa. Kannattaa huomioida, että sairaalahoito tarkoittaa suurella osalla pelkästään yön yli seurantaa.
Tehohoidon tilannekuva -raportti kertoo, että koko epidemiaa tarkasteltaessa tehohoidossa olleiden COVID-19-potilaiden keski-ikä on ollut 57 v. Iän mediaani on 59 v ja kvartiiliväli 48-68 v.
Liitännäissairaudet ja ylipaino ovat yleisiä tehohoitoon joutuvilla potilailla. Teho-osastot kirjaavat akuutin sairaustilan lisäksi tietoa potilaidensa liitännäissairauksista Charlson Comorbidity Index (CCI) -luokittelun mukaisesti. Tämä luokittelu ottaa huomioon pitkäaikaissairauksia, joista monella voi olla merkitystä etenkin pidemmän ajan ennusteen kannalta. Kaikkia sairauksia luokittelu ei huomioi, esim. mahdollinen verenpainetauti ei sisälly siihen.
Pitkäaikaissairauksien osalta on tapahtunut muutoksia: kesästä 2021 alkaen aiempaa suurempi
osa tehohoitoa tarvinneista COVID-19-potilaista on ollut vailla merkittäviä pitkäaikaissairauksia
(kuva 4). Miksi? Voisiko rokotuksilla olla osuutta asiaan? Lue tiedeuutinen: Rokotetuilla on 251-kertainen viruskuorma rokottamattomiin verrattuna.
Kevääseen 2021 mennessä teho-osastoilla hoidetuista COVID-19-potilaista 52 %:lla oli BMI yli 30 kg/m2,1.6.2021 lähtien hoidetuista 45 %:lla on ollut BMI yli 30 kg/m2. Ylipainoisia (BMI vähintään 25 kg/m2) on ollut 86 % tehohoitoa tarvinneista COVID-19-potilaista. Ylipaino altistaa koronainfektion vaikealle muodolle (Lähde: Tehohoidon koordinoiva toimisto).
Moniko COVID-19-potilas kuolee teho-osastolla tai sairaalassa?
Sairaalahoitoon ja teho-osastolle joutumisen riski on erittäin pieni. Teho-osastoltakin onneksi selvitään hyvin. Moni potilas on tehohoidossa ensisijaisesti muusta syystä kuin koronatartunnasta johtuen.
Kaikista epidemian aikana tehohoidossa olleista COVID-19-potilaista, joiden osalta on jo kirjattu
tiedot sairaalahoitojakson päättymisestä, 13 % on menehtynyt teho-osastolla ja yhteensä 16 %
kyseisen sairaalahoitojakson aikana, kertoo Tehohoidon koordinoiva toimisto tilanneraportissaan 15.9.2021.
Toisin sanoen: 87% teho-osastolle päätyneistä COVID-19-diagnoosin saaneista potilaista selviytyy hengissä teho-osastolta.
Miksi siis uutisotsikot?
Tilastot osoittavat, että tehohoidon kapasiteetti ei ole uhattuna. Se ei ollut uhattuna silloinkaan, kun epidemian huippu kohdattiin keväällä 2020.
Miksi siis uutisotsikot? Miksi meitä pelotellaan? Miksi toissa keväästä asti on julkaistu uhkakuvia teho-osastojen täyttymisestä? Uhkakuvat eivät täyttyneet silloin, kun rokotteita ei vielä ollut.
Nyt on rokotteet, joiden piti estää tartunnat, leviäminen sekä vakavat tautimuodot. No, tartuntoja ja leviämistä rokotteen ei enää väitetä estävän, mutta herää kysymys – eikö rokote sittenkään suojaa vakavalta tautimuodolta?
Lähteet:
Lue myös:
Koronasairaalat, tehohoitopaikat ja ruumiskontit – riittivätkö ne?
Sairaanhoidon kuormitus laskenut ja kuolemat vähentyneet – silti THL levittää uhkakuvia
Koronasta kansantajuisesti. LT, infektiolääkäri Teija Puhto, OYS
