Kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe – mitä ne tarkoittavat?
Tiedätkö, mitä kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe tarkoittavat? Nämä termit kuulostavat uhkaavilta, mutta mitä ne tarkoittavat numeroina?
Kiihtymisvaihe
Kiihtymisvaihe: 10 – 15/100 000/7 vrk
Tämä tarkoittaa siis, että 7 päivän aikana 10 – 15 henkilöä sadastatuhannesta alueen asukkaasta saa positiivisen tuloksen PCR-testistä. Eli 0,01 – 0,015% asukkaista. Huom! Tämä ei siis välttämättä edes tarkoita, että henkilö on sairastunut.
Esimerkki kiihtymisvaiheen tilanteesta
Näyttääkö tämä tilanne huolestuttavalta? Kymmenen päivän aikana on otettu yhteensä 1806 näytettä. Näinä päivinä positiivisia testituloksia on tullut 0 – 3 kpl päivässä. Sairaalahoidossa ei ole välttämättä yhtäkään potilasta. Tästä huolimatta Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) alueella ollaan tämän perusteella kiihtymisvaiheessa:
- 10 – 15 henkilöä 100 000 asukkaasta oli viikon aikana saanut positiivisen testituloksen
- 99 985 – 99 990 henkilöä 100 000 asukkaasta oli viikon aikana terveitä.
Leviämisvaihe
Leviämisvaihe: yli 15/100 000/7 vrk
Tämä tarkoittaa, että yli 15 henkilöä sadastatuhannesta alueen asukkaasta saa positiivisen tuloksen PCR-testistä. Eli yli 0,015% asukkaista. Eivätkä hekään välttämättä ole oireisia tai sairaita. Jos siis vaikkapa 16 henkilöä sadastatuhannesta saa viikon aikana positiivisen tuloksen (vaikka eivät olisi sairaita), alueella on leviämisvaihe, jonka perusteella tehdään erilaisia rajoitus- ja sulkupäätöksiä.
Leviämisvaiheessa siis jopa 99,985% on terveitä.
Tilanne eri sairaanhoitopiireissä
Seuraava kartta näyttää, että suurin osa sairaanhoitopiireistä on 27.1.2021 kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Kiihtymis- ja leviämisvaihe kuulostavat huolestuttavilta ja punaisena hehkuvat kartan alueet näyttävät ikäviltä, mutta laske numerot, joiden perusteella kiihtymis- ja leviämisvaihe on määritelty. Ylempänä olleessa taulukossa oli esimerkki Eksoten tilanteesta. Eksote oli tuolloin kiihtymisvaiheessa, eli
- 10 – 15 henkilöä 100 000 asukkaasta oli viikon aikana saanut positiivisen testituloksen
- 99 985 – 99 990 henkilöä 100 000 asukkaasta oli viikon aikana terveitä.
Kuulostaako tilanne edelleen huolestuttavalta?
Kiihtymisvaihe: 10 – 15/100 000/7 vrk
Tämä tarkoittaa siis, että 7 päivän aikana 10-15 henkilöä sadastatuhannesta alueen asukkaasta saa positiivisen tuloksen PCR-testistä. Eli 0,01-0,015% asukkaista. Huom! Tämä ei siis välttämättä edes tarkoita, että henkilö on sairastunut, vaan:
- 10-15 henkilöä 100 000 asukkaasta oli viikon aikana saanut positiivisen testituloksen
- 99 985 – 99 990 henkilöä 100 000 asukkaasta oli viikon aikana terveitä.
Leviämisvaihe: yli 15/100 000/7 vrk
Tämä tarkoittaa, että yli 15 henkilöä sadastatuhannesta alueen asukkaasta saa positiivisen tuloksen PCR-testistä. Eli yli 0,015% asukkaista. Eivätkä hekään välttämättä ole oireisia tai sairaita. Jos siis vaikkapa 16 henkilöä sadastatuhannesta saa viikon aikana positiivisen tuloksen (vaikka eivät olisi sairaita), alueella on leviämisvaihe, jonka perusteella tehdään erilaisia rajoitus- ja sulkupäätöksiä. Leviämisvaiheessa siis jopa 99,985% on terveitä.
Mitä enemmän testataan, sitä enemmän positiivisia – mutta ei välttämättä sairaita
Mitä enemmän testataan, sitä enemmän positiivisia tuloksia saadaan. Tämä johtuu siitä, että PCR-testi tulkitsee näytteen positiiviseksi myös silloin, jos näytteessä on jäänteitä aiemmin sairastetuista taudeista, kuten jo parantuneesta koronatartunnasta tai mistä tahansa muusta virustartunnasta. Miten niin muka? Jatka lukemista.
Positiivinen tulos PCR-testistä ei tarkoita, että henkilöllä olisi covid-19 tartunta
Koronapositiivisuus todetaan yleensä RT-PCR -testimenetelmällä, jossa viruksen osia monistetaan kunnes löydös on havaittavissa. Menetelmän heikkoutena on sen liiallinen herkkyys – se havaitsee viruksen hajonneet osat jopa kuukausia tartunnan jälkeen. Immuunipuolustus on voinut nujertaa viruksen ihmisen huomaamatta tai vain lieviä oireita on koettu.
Arvolla Ct=35 vain alle 3% on oikeasti positiivisia
Jo 27 monistussyklin kohdalla yli puolet PCR-löydöksistä on ns. kylmiä positiivisia, eli kuolleen viruksen pätkiä, jolloin virus ei ole lisääntymiskykyinen.
- Arvolla Ct = 25 jopa 70% potilaista pysyy positiivisina viljelmässä
- Arvolla Ct = 30 tämä arvo putoaa 20%:iin
- Arvolla Ct = 35 vain <3% viljelmistä on positiivisia.
Oheisessa tutkimuksessa viruksen lisääntymiskykyä on tutkittu viljelmillä.
Lähde: Correlation Between 3790 Quantitative Polymerase Chain Reaction–Positives Samples and Positive Cell Cultures, Including 1941 Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 Isolates. https://academic.oup.com/cid/advance-article/doi/10.1093/cid/ciaa1491/5912603
WHO onkin ohjeistanut, että PCR-testissä saatu positiivinen testitulos ei yksinään riitä sen toteamiseen, että testatulla henkilöllä on koronavirustartunta: https://www.who.int/news/item/20-01-2021-who-information-notice-for-ivd-users-2020-05
THL:n mukaan Suomessa käytetään Ct-arvoa 40
THL kertoo, että Suomessa käytetään Ct-arvoa 40:
Ovatko tehohoitopaikat täynnä Suomessa?
Tällä hetkellä tehohoidossa on vain 17 potilasta, joilla on tehohoitoon tullessaan ollut COVID-19-infektio (positiivinen PCR-testitulos) tai sen COVID-19 infektion epäily. Siis koko Suomessa.
Seuraavassa kuvaajassa näkyy COVID-19-potilaiden ja muiden potilaiden lukumäärä sekä vapaiden paikkojen määrä suomalaisilla teho-osastoilla. Tilanne 20.1.2021 oli siis tällainen:
Paikkoja yhteensä 265, joista
- 27 paikalla COVID-19-potilas
- 147 paikalla muu tehohoitopotilas
- vapaana 91 paikkaa.
Entä kuolleisuus?
COVID-19-diagnoosi tai epäily on ollut 2020 alusta lähtien 674 kuolleella (ja nyt ollaan jo reilusti 2021 puolella).
Covid-19-taudin on todettu olevan erityisen vaarallinen vanhoille ihmisille. Koronaan (tai sen kanssa) kuolleiden mediaani-ikä onkin 84 vuotta, mikä on keskimääräistä korkeampi. Tästäkin graafista näemme, että suurin osa kuolleista on ollut yli 80-vuotiaita:
Jos koronaa ei olisi, erittäin suurella todennäköisyydellä moni yli 80-vuotias kuolisi siltikin. Tänä vuonna kuolevat yli 80-vuotiaat ovat syntyneet vuonna 1941 tai aiemmin, ja vuonna 1941 syntyneiden elinajanodote oli miehillä 55 vuotta (myöhemmin arvioitu 75 vuotta) ja naisilla 60 vuotta (myöhemmin arvioitu 81 vuotta). (Duodecim Terveyskirjasto ja IS)
Influenssakuolemia yleensä 500 – 2000 vuodessa, koronan kanssa kuoli viime vuonna n. 500
HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo, että ”influenssaan ja sen aiheuttamiin komplikaatioihin arvioidaan vuosittain kuolevan Suomessa 500–2000 ihmistä. Lisäksi influenssa voi laukaista sydäninfarktin, aivoinfarktin ja sydämen vajaatoiminnan pahenemisen ja niihin menehtymisen. Nekin ovat influenssan laukaisemia kuolemia, mutta eivät sellaisiksi rekisteröidy, jos influenssaa ei ole osattu epäillä.” (IS)
Influenssakuolleisuuden huippuvuonna 2018 näitä influenssan laukaisemia kuolemia on siis oletettavasti ollut keskimäärin yli 150 kuukaudessa, ja joulukuussa siis vähintään 200, koska silloin ollaan influenssakaudessa ja kesäisin ei juurikaan influenssaan kuolla. Missä olivat kokoontumisrajoitukset ja maskisuosistukset silloin?
Muuten, miksi koronadiagnoosit ja -kuolemat lasketaan vuodesta toiseen yhteen, jolloin luvut näyttävät aina vaan isommilta, mutta muihin sairauksiin liittyvät diagnoosit kuolemat tilastoidaan vuosittain ja ne nollautuvat vuoden alussa?
Entä mihin influenssa on hävinnyt?
