Kouluterveydenhoitaja vetoaa: Antakaa kouluterveydenhoitajien tehdä kouluterveydenhuollolle kuuluva työ lasten mielenterveyden ja terveyden tukemiseksi
KORONA JA KOULUTERVEYDENHUOLTO JA TEKEMÄTTÄ JÄÄNEET TERVEYSTARKASTUSET JA LISÄKÄYNNIT JA NIIDEN PUUTTUMISEN VAIKUTUS LAPSIIN JA NUORIIN
Olen työskennellyt kouluterveydenhoitajana viiden vuoden ajan helsingissä olevissa kouluissa hoitaen sekä ala -ja yläkouluikäisiä ja toisen asteen opiskelijoita.
Jo ennen koronaa, meillä terveydenhoitajilla on ollut hätä resurssien puutteesta.
Emme ole voineet toteuttaa kaikkea meille kuuluvaa työtä, ja tämän lisäksi koululääkärien valtava vaje on aiheuttanut vakavia puutteita kouluterveydenhuoltoon, myös lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveydenhaasteiden lisääntyminen on lisännyt työtaakkaamme. Esimerkiksi yli 20% nuorista esiintyy masennusoireilua (https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot/nuorten-masennusoireilu-ja-masennustilat).
Korona-aikana meitä terveydenhoitaja on siirretty usein lyhyellä varoitusajalla koronarokottamaan niin aikuisia kuin lapsia, ja osa terveydenhoitajista on siirretty töihin epidemiologiseeen yksikköön.
Muun muassa koronaan liittyvien työtehtävien liittyvien takia, sekä työntekijöiden puutteen vuoksi meille alunperin määrättyyn työhön kuuluvat resurssit ovat pienentyneet entisestään.
Me terveydenhoitajat ja koululääkärit emme ole pystyneet toteuttamaan puoliakaan lakisääteisestä (Terveydenhuoltolaki 2010/1326 16 § ) ja meille THL:n ja Helsigin kaupungin suosittelemasta kouluterveydenhuollon työstä.
Tämä on huolestuttavaa ajatellen lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveytttä ja hyvinvointia sekä kouluviihtyvyyttä.
Kouluterveydenhuollon työhömme kuuluisi oppilaille vuosittain tehtävät terveystarkastukset, sekä laajat terveystarkastukset (1. 5. ja 8. luokilla)
Helsingin kaupungin sivujen mukaan laaja terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan ja lääkärin tekemän tarkastuksen ”https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/palvelukuvaus?id=4120 ja tämä olisi myös THL:n suosituksen mukaista, THL sivujen mukaan tarkastuksen tekemiseen osallistuvat sekä kouluterveydenhoitaja että koululääkäri (https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset).
• Jo tässä vaiheessa on sanottava, että nämä laajat terveystarkastukset, etenkään lääkärin osuus tarkastuksista ei ole vuosiin toteutunut läheskään kaikilla oppilailla. Esimerkiksi jo ennen koronaa 2019 HS: uutisen mukaan 60% 8-luokkalaisille kuuluvista tervveystarkastuksista ei pystytty toteuttamaan helsgissä. (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006340417.html).
Terveystarkastusten lisäksi työhön kuuluu THL:n mukaan perusrokotuksista huolehtimista ja muun muassa seuraavaa:
• vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
• oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen
• kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
• oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset (https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto)
• Sekä lisäkäyntejä kouluterveydenhuollossa, jolloin voidaan seurata terveys- ja hyvinvointitilannetta, kasvua ja kehitystä tai perheen tilannetta terveystarkastusten välillä. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto
Esimerkkinä tarpeesta lisäkäynneille
• skolioosin ja kasvuhäiriöepäily
• vaikea ali/ylipaino
• adhd:n ja adhd lääkityksen seuranta
• erilaisten mielenterveydenhäiriöt ja niiden ehkäisy
◦ masennus, itsetuhoisuus
◦ ahdistus
◦ syömishäiriöt
• seksuaaliterveys ja esimerkiksi ehkäisyn tarve
Jo ennen korona aikaa, meiltä jäi toteutumatta suurin osa vuosittain tehtävistä terveystarkastuksista, eivätkä oppilaat ole päässeet laajoissa terveystarkastuksissa koululääkärin vastaanotolle, vaikka se THL:n ja helsingin kaupungin ohjeen mukaan heille kuuluisi.
Korona-aikana emme ole voineet usein toteuttaa edes 1. 5. ja 8. luokan laajoja terveystarkastuksia emmekä yksilöllisen tarpeen mukaan tehtäviä terveystarkastuksia.
Usealta helsingin kaupungin koululta on tavattu oppilaita, jotka eivät ole päässeet 5-6 vuoteen terveystarkastukseen, vaikka nämä lain mukaan tulisi järjestää joka ikinen vuosi.
Terveystarkastuksissa tarkastetaan lapsen, nuoren fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa, hyvinvointia ja oppimista. Laajoissa terveystarkastuksissa selvitellään lisäksi vanhempien ja koko perheen hyvinvointia (https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto#M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4aikaiset.)
Tarkastukseen kuuluu myös kasvun ja painon kehittymisen seurantaa, perusrokotuksista huolehtimista, skolioosin seulontaa ja ryhdin ja jalkojen asennon tarkistamista, sekä laajoissa tarkastuksissa näön, kuulon ja verenpaineen tarkistamista. Lisäksi muun muassa 8-luokkalaiset täyttävät mielialakyselyn masennuksen tunnistamiseksi ja seulomiseksi.
Kun terveystarkatukset jäävät toteuttamatta, meiltä jää huomaamatta esimerkiksi skolioosiepäilyt, pituuskasvun häiriöt ja mielialaongelmat.
Etenkin skolioosi on sellainen, jota ei käytännössä missään muualla kuin kouluterveydenhuollossa seurata eikä huomata. Mikäli skolioosia ei ajoissa huomata, saattaa lapselle, nuorelle kehittyä vakava skolioosi ja mikäli se huomataan liian myöhään, joudutaan selkä toisinaan leikkaamaan.
Mikäli skolioosiepäily taas huomataan ajoissa, esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä, voidaan vakavan skolioosin kehittyminen ehkäistä esim. korsettihoidolla.
Terveystarkastuksissa tulee ilmi myös muun muassa oppilaan masennus -tai ahdistusoireilu, päihdeongelmat tai tapahtunut seksuaaliväkivalta tai muu kaltoinkohtelu. Näin ollen voimme puuttua tilanteeseen ja ohjata oppilasta ja hänen perhettään mukaan sopivan palvelun pariin.
Terveystarkastusten jäädessä toteutumatta, on riski, että suuri osa näistä edellä mainituista jää huomaamatta ja näin ollen jatkohoito myös hakematta.
Lasten koronarokotukset ja tekemättä jäämä työ
Nyt tulevalla viikolla jäämme taas kouluterveydenhuollon perustyöstä pois useaksi viikoksi, tarjotaksemme alkuun kaikille 5-11 vuotiaille koronarokotuksia, jonka jälkeen mahdollisesti tarjoamme 12-15 vuotiaille 3. rokotusannosta.
THL ei suosittele kaikille 5-11. vuotiaille koronarokotusta. THL suosittelee koronarokotuksia vain
• riskiryhmiin kuuluville 5–11-vuotiaille
• niille 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö.
THL:n sivuilla kuitenkin mainitaan että, ”koronarokotuksia tarjotaan myös kaikille muille 5–11-vuotiaille lapsille.” (THL) https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronavirusrokotteet-eli-covid-19-rokotteet-ohjeita-ammattilaisille/koronarokotukset-lapsille-ja-nuorille/5-11-vuotiaiden-lasten-koronarokotukset
Näin ollen, olemme nyt useat viikot rokottamassa 5-11 vuotiaita, vaikka THL ei sitä suosittele, ja meiltä jää tällöin tekemättä terveystarkastukset ja kouluterveydenhuollon lisäkäynnit jota THL meille suosittelee.
Jo pelkkä viikko pois kouluterveydenhuollon perustyöstä on ratkaiseva, yksi kouluterveydenhoitaja voi ehtiä viikossa tapaamaan noin 29 oppilasta. Jos olemme pois työstä 3. viikkoa, jää jo yhdeltä terveydenhoitajalta tapaamatta keskimäärin 87 oppilasta.
Poissaolomme vaikuttaa myös koululääkärin työtehtäviin, kouluterveydenhoitajat varaavat koululääkärille saapuvat oppilaat, ja meidän ollessa poissa jää osa koululääkärille kuuluvasta työstä (adhd kontrollit, skolioosipulmat, vakavat mielenterveys ja oppimishäiriöt sekä laajat terveystarkastukset) toteutumatta.
On mielestäni erikoista, että kouluterveydenhuollon resurssia käytetään valtavasti 5-11 v rokotuksiin, jota THL ei suosittele, ja ylipäätänsä lasten rokotuksiin, vaikka THL:n mukaan vakavan koronavirustaudin riski on pieni niillä lapsilla ja nuorilla, jotka ovat terveitä, joiden perussairaus, esimerkiksi astma tai sydänsairaus, on hoitotasapainossa ja jotka sairastavat diabetesta ilman merkittäviä lisäsairauksia (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus.)
Sen sijaan lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän mielenterveyden ja oppimisen haasteita, syömishäiriö käyttäytymistä, sekä ylipainon ja lihavuuden aiheuttamia ongelmia.
Esimerkkinä lähteitä mielenterveydenhaasteiden sekä lasten lihavuuden lisääntymisestä: • https://www.mll.fi/tiedotteet/mielenterveysongelmat-lisaantyneet-ja-vakavoituneet-lasten-ja-nuorten-puhelimessa-ja-nettipalveluissa-2010-luvulla/ • https://www.tays.fi/fi-FI/Nuorten_mielenterveyden_hairioiden_kasvu(102911) • https://yle.fi/uutiset/3-11899434 • https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-ja-kasvattajille/ravitsemus/ylipaino-ja-lihavuus • https://www.kaypahoito.fi/khp00051
Tästä huolimatta, emme tällä hetkellä millään ehdi toteuttaa suurta osaa mielialapulmiin skoliosin seulontaan, kasvuhäiriöihin tai lihavuuteen liittyvistä käynneistä, saati lain mukaan lapsille kuuluvia terveystarkastuksia.
Olen kouluterveydenhoitajana valtavan huolissani tilanteesta, ja pelkään, että nyt tekemättä jäänyt työ näkyy ja tulee näkymään vielä vuosien päästä muun muassa lisääntyneenä nuorten syrjäytymisenä, mielenterveydenpulmien kasvamisena, skolioosipulmissa, sekä pituuden ja painon pulmissa.
Toivoisin koko sydämestäni, että saisin nyt tulevina viikkoina tavata oppilaita entiseen tapaan ja toteuttaa minulle lain että THL:n suosittelemaa kouluterveydenhuollon työtä.
Nimimerkillä huolestunut Helsinkiläisen peruskoulun kouluterveydenhoitaja
