Kuka korvaa piikistä aiheutuvat haitat?

Kuka korvaa piikistä aiheutuvat haitat?

Kuka korvaa piikistä aiheutuvat haitat?

Terveystaloustieteiden tohtori Kirsi Kautiainen käy läpi koronapiikkeihin liittyviä vastuukysymyksiä. Rokoteyhtiöillä ei ole korvausvelvollisuutta, vaikka heidän valmistamansa aine todistetustikin aiheuttaisi haittavaikutuksia tai kuolemia. Myöskään vakuutusyhtiöt eivät korvaa kokeellisen rokotteen aiheuttamia haittoja.

Kirsi Kautiaisella on paljon aiheellisia kysymyksiä, jotka hän perustelee lähdeviittein.

Voit itse tarkistaa videon asiat seuraavista lähdeviitteistä:

Harva suomalainenkaan tietää, että käytännössä kaikki lääkeyhtiöt vaativat vastuuvapautta: sitä, ettei niiltä saa periä jälkikäteen korvauksia odottamattomista rokotehaitoista.

Koronarokote on riskitön bisnes – Suomessa eduskunta käsittelee nyt hallituksen esitystä, jossa valtio ottaa jälleenvakuuttajan roolin ja turvaa lääkeyhtiöiden yllätysvahingot. Jani Kaaro, Seura

Miksi yritys panostaisi tuotteiden turvallisuuteen, jos sillä ei ole mitään vastuuta siitä? Miksi lääkeyhtiö panostaisi rokotteiden turvallisuuteen, jos ne saadaan myytyä joka tapauksessa?

”Nythän näitä on annettu jo miljoonille ihmisille ja ovat siis turvallisia.”

Esimerkiksi Suomessa jaettavan Pfizerin Comirnaty-rokotteen kliiniset tutkimukset kestivät vain 2 kuukautta ja siinä rokotteen saaneita osallistujia oli mukana vain 22 000. Alle 20 000 heistä seurattiin kahden kuukauden ajan. Nämä tiedot löydät yllä mainituista videon lähdeviitteistä Euroopan lääkeviraston omilta sivuilta. Normaalisti rokotetutkimukset kestävät 6-7 vuotta ja niissä on mukana satoja tuhansia ihmisiä.

Piikkien jakaminen alkoi suurelle yleisölle, vaikka niiden turvallisuuden ja tehokkuuden toteamiseksi riittäviä tutkimuksia ei oltu tehty – ja siksi näillä kokeellisilla rokotteilla on vain hätämyyntilupa. Piikit ovat siis kokeiluvaiheessa – myös valmistajien omista dokumentaatioista voit todeta, että kyseessä on kokeellinen rokote, jonka testaukseen piikin ottajat itse osallistuvat. Harva rokotettu tietää itse osallistuvansa ihmiskokeeseen, sillä hallitus, media ja rokottajat eivät siitä puhu.

Media ei kerro, että haittavaikutuksia pelkästään Suomessa on tuhansia, enemmän kuin mistään muusta rokotteesta koskaan. Verrattuna sikapiikki Pandemrixiin, joka keskeytettiin kun haittavaikutuksia oli 92 kpl per miljoona rokotettua, koronapiikin haittavaikutuksia on nyt 32-kertaisesti: 3000 per miljoona rokotettua!

Vasta osa haittavaikutusilmoituksista on käsitelty, ja Fimea on tiedottanut ruuhkaantuneensa. Fimea julkaisee sivuillaan haittavaikutusten määriä, mutta julkaistuna on vain Fimean läpikäymät ilmoitukset. Käsittelemättömiä ilmoituksia on jonossa tuhansia, eli paljon enemmän kuin jo julkaistuja.

Voit itse tutustua Fimean haittavaikutusrekisteriin. Laskimen avulla voit tarkistaa luvut. Mikäli sinulla ei ole laskinta, puhelimessasi tai tietokoneessasi todennäköisesti on laskin. Jos ei ole, myös netistä löytyy laskimia, esim. https://www.laskurini.fi/matematiikka/laskin.

Lue myös: Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen on häpeällisen hankalaa

Arvioiden mukaan ilmoittamista edellyttävistä haittavaikutuksista raportoidaan vain joka kahdeskymmenes (http://www.finnanest.fi/files/1a_kokki.pdf).

Vuonna 2003 ilmoittamista edellyttämistä haittavaikutuksista raportoitiin vain joka kahdeskymmenes. Tuohon aikaan lääkäreillä ja terveydenhuoltohenkilökunnalla oli vielä ilmoitusvelvollisuus – nyt ei enää ole. http://www.finnanest.fi/files/1a_kokki.pdf

Koska vain murto-osa haittavaikutuksista johtaa haittailmoituksen tekemiseen, eli Fimea ei saa edes tietoa haittavaikutuksista. Lääkäreillä ja hoitajilla ei ole velvollisuutta tehdä haittavaikutusilmoitusta, joten se jää rokotetun itsensä varaan. Rokotettu ei yleensä edes itse tiedä, että haittavaikutuksista voi tehdä ilmoituksen, eikä hän välttämättä osaa yhdistää kokemiansa oireita rokotteeseen, mikäli oireet eivät ilmaannu välittömästi rokotuksen jälkeen. Mikäli rokotettu ilmoittaa haittavaikutuksista vain rokottajalle, ei ilmoitus päädy Fimean tilastoon, sillä terveydenhuoltohenkilöstöllä ei ole velvoitetta tehdä haittavaikutusilmoitusta.

Jos rokotettu kuolee ja läheiset epäilevät sen johtuvan rokotteesta, läheisten tulee tehdä haittavaikutusilmoitus ja vaatia ruumiinavausta. Valitettavasti monikaan läheinen ei tiedä menehtyneen rokotushistoriasta mitään, eikä siis välttämättä osaa epäilläkään rokotteen vaikutusta.

Vielä vuonna 2003 lääkäreitäkin kiinnosti lääketurvallisuus, ja lääkkeiden hyödyt ja haitat haluttiin saada selville. Toisin on nyt. http://www.finnanest.fi/files/1a_kokki.pdf

Fimea ja STM kehottavat jopa jättämään haittavaikutusilmoitukset tekemättä, mikä on käsittämätöntä: kyseessä on kokeellinen rokote, jonka vaikutuksia nyt nimenomaan tutkitaan. Jos haittavaikutuksista ei saa raportoida, ei rokotteen vaikutuksista voida saada todellista tietoa. Fimean ja STM:n pyyntö haittavaikutusilmoituksen tekemättä jättämisestä vaikuttaa siltä, että haittavaikutuksia ja niiden määriä ei haluttaisi edes selvittää: kyllähän rokote vaikuttaa turvalliselta, jos kukaan ei ilmoita saamistaan haittavaikutuksista.

Lue myös: Näin teet haittavaikutusilmoituksen

Lääkeyhtiöiden toive vapautua korvausvastuista on ilmeinen. Normaalisti rokotetutkimukset kestävät 6–7 vuotta, ja niissä on mukana satoja tuhansia ihmisiä.

Mitä suurempi koehenkilöiden määrä on, sitä todennäköisemmin rokotteiden harvinaisimmatkin haittavaikutukset löytyvät testiaikana.

Koronarokote luodaan ja tutkitaan kuukausissa. Testeissä on parhaimmillaankin mukana vain noin 50 000 ihmistä.

Koska rokotettavana on käytännössä koko maapallon väestö, harvinaiset ja odottamattomat haittavaikutukset ovat todennäköisiä.

Tästä puhutaan myös Vaccines Europen muistossa:

”Rokotekehityksen vauhti ja mittakaava tarkoittavat, että meidän on mahdotonta tuottaa samanlaista näyttöä kuin normaalisti saisimme laajojen kliinisten tutkimusten ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kokemusten kautta.”

AstraZenecan biologisten lääkkeiden johtaja Ruud Dobber totesi saman asian uutistoimisto Reutersin haastattelussa suoremmin:

”Emme yksinkertaisesti voi ottaa riskiä (…) jossa rokotteessa ilmenisi haittavaikutuksia neljän vuoden sisällä.”

Koronarokote on riskitön bisnes – Suomessa eduskunta käsittelee nyt hallituksen esitystä, jossa valtio ottaa jälleenvakuuttajan roolin ja turvaa lääkeyhtiöiden yllätysvahingot. Jani Kaaro, Seura

Lue lisää:

Jaa tämä kaverille:

Samankaltaiset artikkelit