Maskit ja sulut: Sota koronaa vai kansaa vastaan?

Tämä Kris Elomaan kirjoitus on julkaistu Uusi Suomi Puheenvuorossa 20.3.2021. Alkuperäinen kirjoitus kommentteineen löytyy täältä: Maskit ja sulut: Sota koronaa vai kansaa vastaan?

---

Kommentoin Iltasanomissa noin viikko sitten julkaistun koronauutisen Maskiton aivastelija nousi bussiin Helsingissä nostoa kirurgian erikoislääkärin Ville-Veikko Elomaan Maskipakko vai sakko -blogikirjoituksen kommenttiosuudessa. Kommentista tuli sen verran pitkä, että päätin sitten nostaa sen ihan omaksi keskustelukseen.

Työskentelin itse Maskipakko vai sakko -blogin tieteellisessä taustatutkimuksessa nimenomaan kriittisen tutkimuksen näkökulmasta, jota minulle juurta jaksaen opetettiin Imperial College Londonissa, maailman kymmenen kärkeen lukeutuvassa huippuyliopistossa. Päinvastoin kuin joku voisi ajatella, kriittinen ajattelu ei ole asioiden vaikeaksi tekemistä ja pilkun viilaamista. Se on nimenomaan tutkimusten systemaattista läpikäymistä ja niiden metodien, tulosten ja väestöön suhteutettujen johtopäätösten maalaisjärkeistämistä. Maskipakko vai sakko osoittautui enemmänkin tausta-aineiston läpikäynniksi kuin viimeistellyksi kirjoitukseksi, ja on sävyltään kenties provosoiva, mutta siinä pääsee kuitenkin käsiksi siihen, missä tutkimusmaailmassa maskien osalta mennään, näin tieteellisen merkittävyyden näkökulmasta.

Maskiton aivastaja.

Iltasanomien ”maskiton aivastaja” on jonkinlainen viimeisen vuoden aikana syntynyt ”korona-rikosnovelleihin” lukeutuva mediatrendi, johon olen törmännyt jopa CDC:n sivujen evidence-base osastolla kangasmaskien hyötyä markkinoivassa osassa. Minun on mahdoton olla ajattelematta tätä tarinaa normaaliflunssan tai influenssan olosuhteissa, ja sitä mitä ihmiset ajattelisivat tällaisesta rikosjäljittämisestä näissä olosuhteissa. Olisiko se silloin totalitariaa vai hyvää tarkoittavan median ja valtion kansalaisten terveyden suojelemista?

Tämä on oleellinen kysymys, koska katsottiin korona-tapausten muuttuvia määriä missä valossa halutaan, niin faktat ovat, että korona ei ole ruuhkauttanut meidän teho-osastojamme ja mediaani-kuolleisuusikä koronaan on tällä hetkellä Suomessa 83-vuotta. Kyllähän ihminen aina johonkin kuolee, oli se vanhuus, sydänkohtaus, muistisairaus tai syöpä. Eihän liikalihavuus tai sydän- ja verisuonitauditkaan ole olleet syy ravintolasuluille, pikaruokaketjujen laittomuudelle saatika pakollisille lihavuusleikkauksille.

Toisaalta Saksan laaja ruumiinavaustutkimus koronakuolemista on osaltaan vahvistanut, että koronakuolleet ovat olleet vanhoja ja monisairaita eli koronan liittäminen kuolemaan on enemmänkin luontaista. Koronaan kuolleista 75 % oli yli 76-vuotiaita, 50% yli 83-vuotiaita, 20% vakavasti ylipainoisia, ja vain 7 henkilöä 735 kuolleesta eli alle 1% oli alle 50-vuotiaita. Koronadiagnosoiduista kuolemista seitsemällä prosentilla ei ollut koronainfektiota lainkaan kuollessa, 84 prosentilla kuolleista oli virusinfektio, joka voitiin assosioida osaksi kuolinsyytä, mutta kuolleista 99 prosenttia oli monisairaita. Prosentuaalisesti Hamburgin luvut voivat todennäköisesti muuttua uusien tutkimusten valossa, mutta selvä trendi on nähtävissä eli, että korona vaarantaa vain jo heikentyneestä immuniteetista kärsiviä. Toisaalta maahanmuuttajien ja etenkin muslimitaustaisten suurta koronariskiä on pyritty selittämään etätöiden vähyydellä, mutta itse oletan, että taustalla on muita tärkeämpiä tekijöitä, kuten geneettiset taustat. Muun muassa Egyptissä tiedän koronan aiheuttaneen ongelmia myös terveelle ja suhteessa nuoremmalle väestölle eri tavalla kuin Suomessa vastaavanikäisille suomalaistaustaisille.

Koronan suhteen tulisi ennen kaikkea olla avoin ja median sekä politiikan pysyä visusti erossa tiedemaailmasta silloin kun tiedettä ei oikeasti lueta sen vaatimalla kriittisyydellä. Mediassa ja kommenteissa olen joskus huomannut, että yksittäisiä kauhutarinoita, kuten 29-vuotiaita koronaan kuolleita on haluttu nostaa esiin, mutta yhtä lailla nuoria ja terveitä on historiassa kuollut myös influenssaan, yhtenä esimerkkinä 21-vuotias personal trainer Pennsylvaniassa vuonna 2018. Sitten esillä on yrittänyt olla vielä niin kutsuttu long-covid, mutta yhtä lailla pitkän aikavälin oireita esiintyy influenssan tuloksena. Asian ydin on siis se, että olemme yrittäneet luoda kaaottisempaa tilannetta koronasta kuin ehkä olisi oikeasti aiheellista.

Tosiasiassa tuon henkilön (maskiton aivastaja) olisi pitänyt aivastaa kunnolla hihaan, kuten on aina suositeltu flunssa- ja influenssa-aikoina. Olkavarteen aivastaminen kuuluu mielestäni myös ihan yleisesti sivistyneeseen käyttäytymiseen. Aivastamalla olkavarteen pysäytät virukset omaan vaatekappaleeseesi ja vältyt riskiltä, että lennätät pisarapilveä ympäröiviin ihmisiin.

Kirurgimaski tai kangasmaski eivät estä aerosolien ja pienten sylkipartikkelien leviämistä lähiympäristöön. N95-maskit ovat parempia laboratorio-olosuhteissa, mutta niidenkään suhteen ei ole vahvaa näyttöä satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (Randomised controlled trials).

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7293495/

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0242901

Onko meidät luotu maskit kasvoille?

Etenkin kangasmaskien ja kirurgimaskien haitaksi voi assosioida sen, että jatkuvasti kyllästät uloshengitysilmaa, taudinaiheuttajia ja kosteutta maskiisi ja täten lähinnä vaarannat terveyttäsi. Et siis hengitä puhdasta ilmaa keuhkoihisi ja ylipäänsä hengität heikommin. Vaikka toki maskin läpi saa hengitettyä, se haittaa hengittämistä siinä määrin, että raskaassa liikunnassa maskia ei tulisi WHO:n mukaan käyttää, ja keuhko-oireisille kevyempikin liikunta maskin kanssa voi olla haitallista.

Aiempana astmaatikkona voin sanoa, että minusta on kummallista, että muun muassa talouselämä ja keuhkolääkäri Tuula Vasankari uutisoi maskien olevan epämukavuudestakin huolimatta hyväksi lähes kaikille keuhkosairaille. Vaikka astma ei enää ole minua vaivannut vuosikymmeneen – kiitos tiukkojen elämäntapamuutosten – niin voin kokemuksesta sanoa, että jos nuorempana olisin joutunut allergeenien ja stressitilanteiden keskelle maski naamalla, niin vaaratilanne olisi syntynyt. WHO varoittaa, että maskit voivat vaikeuttaa hengittämistä.

Toisaalta eivät maskit tule ilman haittoja terveillekään. Kävin jokin aikaa sitten parturissa ja parturini valitteli jatkuvaa päänsärkyä, koska pitää maskia useita tunteja putkeen työssään. Hän myös ihmetteli, että miksi hallitus ei aikoinaan pistänyt täydellistä neljän viikon sulkutilaa pystyyn ja oltaisiin näin saatu korona taitettua myös niin kutsuttujen ”koronan tukahduttajien” näkökulmasta. Sen sijaan hallitus mielivaltaisesti sulkee kuppiloita silloin tällöin ja rajoittaa kokoontumisia ikään kuin tehdäkseen kiusaa koko kansalle ja ylläpitääkseen ongelmaa ihan vain ongelman vuoksi.

Päänsärky ja hengitysvaikeudet ovat yleisiä WHO:n määrittelemiä maskien haittavaikutuksia. Itse näen, että keuhkolääkärin kuvaama ”maskin epämukavaan oloon tottuminen” ei välttämättä ole merkki ”tervehtymisestä” maskin käyttöön vaan päin vastoin adaptoitumisesta sen suorityskykyä heikentävään olotilaan. Minun on pakko todeta, että en usko, että universumi on luonut meitä ihmisiä maskit naamalle. Nyt näyttää tosin pahasti siltä, että jopa Suomen kaltaisessa maailman puhtainta ilmaa hengittävässä kansassa pitää pitää maskia jo ladulla hiihtäessäkin, koska aina on riski, että joku voi hiihtää vastaan.

Maskien teho

Kangasmaskien on todettu lisäävän infektioriskiä kirurgimaskeihin verrattuna 13-kertaisesti ja samassa tutkimuksessa ne vaaransivat infektiolle jopa suhteessa vapaahtoisesti maskia pitäviin/pitämättömiin. Tutkijat asettivat kangasmaskien heikkouksiksi heikon suodatuskyvyn, maskien epähygienisen uudelleenkäytön sekä kosteuden sitomisen. Myös WHO neuvoo vaihtamaan maskin aina, kun se on kostunut. Pohdin vain mielessäni, että kuinka moni maskia säännöllisesti pitävistä vaihtaa kirurgimaskin uuteen edes päivittäin tai huuhtelee kangasmaskin kiehuvalla vedellä sekä käyttää pesukoneessa?

On asiallista sanoa, että iltasanomien uutisartikkelin tapauksessa kirurginen maski, joka on siis tyypillisin kaduilla nähtävä maski kangasmaskien lisäksi, olisi ehkäissyt suurempikokoisten sylkipisaroiden leviämisen, mutta kirurginen maski ei edes laboratoriotasolla estä aerosolien leviämistä saati pienempien sylkipisaroiden leviämistä erityisen tehokkaasti.

Esimerkiksi bussissa kirurginen maski päällä istuva henkilö levittää koronaa hengitysilman ja pienempien sylkipisaroiden osalta edessä ja takana sekä sivulla oleviin penkkeihin aika lailla samalla tehokkuudella kuin että päällä ei olisi maskia. Lentokoneissa on simuloitu, että kirurgisen maskin kanssa aerosoli-ilma leviää edessä ja takana oleviin istuimiin.

Toki kirurginen maski vähentää laboratoriokokeissa ”viruskuormaa”, mutta on huomioitava, että näissä tutkimuksissa viruskuorma on määritelty usein hengittämällä/köhimällä yskälaatikoihin muutaman minuutin maskin käytön jälkeen – parhaimmillaankin vain noin kolmen tunnin käytön jälkeen – ja tutkimuksissa lasketut ”suojatekijät” perustuvat vain viitteellisiin mallinnuksiin siitä, kuinka paljon maskin sisällä/ulkopuolella on partikkeleja. Laboratoriotutkimukset vääristävät helposti maskin käytön todellisuutta. Tämä on todennäköisesti syy, miksi kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT) perustuvissa meta-analyyseissä ei ole vahvaa näyttöä sille, että kirurgiset maskit tai edes FFP2/N95-maskit ehkäisisivät virusinfektioiden leviämistä.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7108646/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2440799/

Maskien heikkoa näyttöä kontrolloiduissa tutkimuksissa selittänee käyttäjien maskin käyttötottumukset. Kuten maskikriittisissä kirjoituksissa usein painotetaan, maski helposti lisää väärää turvallisuuden tunnetta. Toisin sanoen,

1. sitä ei vahdella tarpeeksi usein, esimerkiksi vähintään 2 tunnin välein uusi puhdas maski,
2. sen kanssa uskalletaan mennä kahden metrin etäisyydelle ja lähemmäs toisista ikään kuin maski antaisi 100% suojan,
3. sen kanssa uskalletaan puhua päin naamaa,
4. sen kanssa puhutaan helposti lujempaa, jolloin myös pienet sylkipisarat voivat lentää pidemmälle
5. sitä kosketellaan täysin tiedostamatta, jolloin syyllistymme mahdollisesti kosketuspintojen kontaminoimiseen.

Maskien yksi mielestäni suurin ongelma on se, että niitä kosketellaan ja asetellaan usein paljain käsin. Tämä vaarantaa meidät etenkin itsekontaminaatiolle, sillä suurella todennäköisyydellä hieromme omia silmiämme tiedostamatta maskin koskettelun jälkeen. Toisaalta saatamme kuvitella, että maskit ovat ”puhtaita”. Maskithan nimenomaan sitovat sylkeä ja hengitysilmaa ja niiden mukana leviävää koronaa tai muuta tautia. Sikäli maskit ovat ”tautipesäke”, joita tulisi vaihtaa usein eikä niitä tulisi räpeltää. Itse olen huomannut jo 15 minuutin jälkeen, että maskit alkavat tuntumaan ”ummehtuneilta” ja haluan vaihtaa uuteen.

Taikauskoa vai tiedettä?

Olisi hyvä muistaa, että maskit eivät ole ”pyhä suoja” naaman edessä, jotka taianomaisesti estävät hengitysilman virtauksen sekä pysäyttävät kaikki roiskeet. Maskien läpi uloshengitettävä ilma sekä sisäänhengitettävä höyry sisältävät viruksia aivan kuten ilman maskia liikkuvat. Vaikka suositut kirurgimaskit suodattavat pieniä ja suurikokoisia partikkeleita, ne on erityisesti tarkoitettu kirurgisiin toimenpiteisiin estämään potilaaseen lääkäristä putoavia sylkiroiskeita. Ne eivät tarjoa täydellistä suojaa, mutta pienentävät katastrofin (lue: sylkäiset haavaan) riskiä.

Miksi maskeista ja koronasta pitäisi keskustella kuin aikuiset? Tai pikemminkin, miksi tästä pitäisi keskustella kuin maailman viattomasti näkevät lapset, jotka osaavat kyseenalaistaa vanhempien (lue, hallitus) antamia joskus eriskummallisia ’käskyjä’?

No nyt kun on ryhdytty jo jonkinasteiseen massapainostukseen maskien osalta, niin väistämättä tällainen painostus täytyy kyseenalaistaa. Tällä hetkellä maskien käyttö edustaa ”kulttia”, ei kriittisesti tutkittua ja yksilön saati yhteisön terveyttä oikeasti edustavaa hyötyä.

Henkilökohtaista syrjintää ja osoittelua

Minulle on aivan sama, haluaako henkilö pitää maskia vai ei, mutta se, että minua kohdellaan ala-arvoisemmin, jos en maskia käytä, on väärin. Nimimerkillä kokemusta, juuri eilen olin melko tyhjässä ruokakaupassa ilman maskia perheeni kanssa. Yllättäen asiakas, joka näki minun ja vaimoni kasvot vallan hyvin, käveli aggressiivisesti meidän läpi kylkeäni hipoen, heilutteli kättään naaman edessä ikään kuin olisimme haisseet raadolle ja torahti että ”pitäisi käyttää maskia”. Ihmettelin, että miksi henkilön, jos hän siis koronaa oikeasti pelkäisi, täytyi kävellä kasvisosastolla kahden maskittoman ohitse, vaikka hän olisi muutamalla lisäaskeleella voinut kiertää meidät 3 metrin etäisyydeltä? Toisaalta kaupan kassalla mukavanoloisen myyjän piti vielä kuitenkin tokaista tiukkaan äänensävyyn, että ”suosittelemme maskin käyttöä” ikään kuin en varmasti jo itse tietäisi, että maskin käyttöä suositellaan.

Itse käyttäisin maskia, jos sen käytölle olisi tarve. Valitettavasti maski ei suojaa bussissa vieressäni olevia ihmisiä sen kummemmin kuin maskittomuus. Lähinnä suojelen itseäni ja muita siltä, etten koskettele ”tautimaskia”, koska en pysty pitämään maskia ilman, että hipelöisin sitä aina silloin tällöin. Ymmärrän hyvin, että ihmiset pelkäävät koronan takia. Maskia tyrkytetään niin vahvasti, ja siihen liittyy ”lääkärimaailman imago”, että olisi jo aika paljon kysyä yksittäisen kansalaisen ymmärrystä maskien suhteen. Maskit eivät kuitenkaan ole mustavalkoinen aihe, kuten ei mikään tässä maailmassa. Ja siksi niistä pitäisi saada keskustella avoimesti ja ihmisten tulisi saada avoimesti hyväksyä tai kieltäytyä käyttämästä maskia, etenkin, kun tilanne ei vaadi Lontoon metron kaltaista sylikkäin änkeytymistä.

Minä huolehdin siitä, etten tartuta muita omilla teoillani. Pesen käteni aina huolellisesti, pyrin pitämään turvavälin aina vähintään kahdessa metrissä jos tila sallii, ja jos jostain syystä aivastan, aivastan aina olkavarteen ja käännyn poispäin ihmisistä. Maskien ainoaksi lääketieteelliseksi hyödyksi WHO on kirjannut suositusraportissaan sen, että maski saattaa vähentää riskiä tartuttaa muita silloin kun on jo itse sairastunut koronaan, mutta ei vielä saanut oireita. Minun on tosin pakko sanoa, että turvaväli, käsihygienia ja omasta immuniteetista huolehtiminen säännöllisellä liikunnalla, mahdollisilla vitamiinilisillä ja yleisesti terveellisellä ruokavaliolla ovat parhaat lääkkeet virusinfektion kuin virusinfektion päihittämiseen.

Käänteispsykologiaa ja massan hallintaa?

WHO on todennut suosituksissaan maskin hyödyksi sen, että se ”vähentää maskia pitävien ihmisten stigmatoimista”, mutta mihin tässä on tultu, niin nimenomaan maskia pitämättömiä ihmisiä on alettu stigmatoimaan ja se on huolestuttavaa. Huolestuttavaa siksi, että ihmiset stigmatoivat tietämättä, miksi he niin tekevät. Täten meitähän ohjataan kuin mitäkin uskonlaumaa, mutta ”kuka on profeetta?”.

Näin ajatusleikkinä, jos Suomessa vallitsisi ebola tai mustan surman kaltainen rutto, niin viimeisen vuoden aikana tehdyillä koronatoimenpiteillähän olisimme jo todennäköisesti kaikki haudassa. Toisaalta se, että emme ole haudassa eikä edes vuoden 2020 kokonaiskuolleisuus noussut merkittävästi, kuvastaa koronan ”heikkoa vaarallisuusastetta”. Meillä on varaa olla täysin holtittomia, koska korona ei ole rutto eikä tapa kaikkia kantajiaan saati edes aiheuta vakavia oireita suuressa osassa. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, kuinka korona ei ole lisännyt vuotuista kokonaiskuolleisuutta Suomessa ja kokonaiskuolleisuuden lisääntyminen nimenomaan kertoisi, onko meillä vallinnut jokin ”normaalista” poikkeava tilanne. Tilanne, jossa salaperäinen tauti tappaa tuhansittain ylimääräisiä ihmisiä suhteutettuna vanhenevaan väestörakenteeseen ja muihin tauteihin.

Oikeassa kriisissä kaikki vaihtoehdot otetaan pöydälle

Olen ihmetellyt vallan suuresti, että jos korona on todellakin sellainen hätätila kuin annetaan ymmärtää, niin eikö silloin, aivan kuten sotatilanteessakin, kaikkien potentiaalisesti toimivien ratkaisujen tulisi olla puntaroituja niiden paremmuus- tai saatavuusjärjestyksessä? Eihän sota etene niin, että jos panssarivaunujen ontelopanokset loppuvat, niin rynnäkkökiväärit heitetään suohon ja antaudutaan. Sodat pyritään voittamaan tavalla tai toisella, kaveria jättämättä, mutta kuitenkin mahdollisimman vähin tappioin.

Koronan suhteen ei ole aloitettu valtakunnan mediamyllyä muun muassa D-vitamiinilisien väestötason lisäämisestä etenkin ulkomaalaistaustaisille ja muille riskiryhmille. On eriskummallista, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa jaksamme painottaa maskien käytön perään, mutta vähävaloisena pohjolan perälänä emme keskitä resursseja muun muassa kansalaisten D-vitamiinitasojen mittaukseen ja riskiryhmien D-vitamiinitasojen kohottamiseen (vaikka näillä velkarahoilla). Imervektiinin käytöstä ei myöskään käydä mediatason keskustelua, vaikka siitä on positiivista näyttöä koronan hoitoon, ja siitä on puhuttu Yhdysvaltain senaattiin asti. On eriskummallista, että kriisitilanteessakaan emme pysty ottamaan kaikkia keinoja käyttöön senkin jälkeen, kun meillä on tieteellistä näyttöä niiden hyödyn puolesta. Sen sijaan markkinoimme maskeja, joille ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, vaan ainoastaan laboratorionäyttöä, joka tukee niiden hyödyn teoriaa.

Nyt olemme tehneet juuri sen, millä sodat varmasti hävitään, eli olemme

1) asettaneet vuoden ajan täysin tehottomia sulkutoimia eli sotineet kiväärein panssarivaunuja vastaan,

2) emme käy minkäänlaista kriittistä ja vakavaa valtamediakeskustelua koronaa vastaan taistelemisesta muun muassa D-vitamiinin tai imervektiinin osalta, vaan sen sijaan kituuttelemme maskien kanssa ja kiristämme vyötä toivottomilla sulkutoimenpiteillä. Lopputuloksena odotamme nyt rokotteelta jonkin sortin ihmettä, mutta totuus on, että jos tieteellistä keskustelua ei pikkuhiljaa aleta käymään, niin jotain poliittista voidaan aina keksiä, miksi sulkuja täytyy jatkaa.

3) nyt kun meillä on tilastollista näyttöä siitä, että sulkutoimet eivät ole olleet niin tehokkaita kuin olisi voinut olettaa (esim. Iso-Britannia tai Belgia), niin silti suljemme ravintolat ihan vain varmuuden vuoksi.

4) kriisitilanteen näkökulmasta huolestuttavaa on myös, että emme keskity koronadiagnoosien tilastoinnissa

• Tehohoitokapasiteetin riittävyyteen (joka on siis enemmän kuin riittävä meidän tilanteessa)
• Koronadiagnoosien taudin vakavuuteen (tehohoito, vakava, lieväoireinen, asymptomaattinen)
• Koronakuolleisuuteen.

Taloustieteen professori Paul Lillrank on antanut tästä erinomaisen haastattelun.

Onkin hyvä kysyä, onko valtio oikeasti suojelemassa meitä koronalta? Vai onko valtio autoimmuunitaudin lailla asetettu sotimaan itse kansaa vastaan?

Mielelläni otan rakentavia kommentteja vastaan keskusteluosiossa, ja olisi hienoa, jos keskustelijat pyrkisivät löytämään ratkaisuja ongelmiin muun muassa referoimalla ja analysoimalla eri tutkimusnostoja maskeihin tai muuhun liittyen, ja pohtimalla yleisesti ratkaisuja (ei juupas-eipästelyä) koronaexitiin.

Tällä hetkellä vallitseva ”myöten tai vastaan” -poliittinen ilmapiiri ei rakenna meidän yhteiskuntaa suuntaan tai toiseen, vaan päinvastoin ”hajota ja hallitse” on läsnä. Tuotantotalouden professori Paul Lillrank, taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa ovat kirjoittaneet valtavan hyviä ja maalaisjärkisiä artikkeleja tänne Uuteen Suomeen koronaan liittyen. Etenkin Paul Lillrankin viimeisin blogi Elämä vastaan elämä kiteyttää hyvin yhteen meidän hallituksen koronastrategian ongelmat.

Tämä Kris Elomaan kirjoitus on julkaistu Uusi Suomi Puheenvuorossa 20.3.2021. Alkuperäinen kirjoitus kommentteineen löytyy täältä: Maskit ja sulut: Sota koronaa vai kansaa vastaan?