Koronarokote: hyödyt, haitat ja riskit
JOHDANTO
Lääketieteessä hoidon haitat eivät saa ylittää hoidettavasta taudista koituvia riskejä. Täten mitä tahansa hoitoa suunniteltaessa joudutaan aluksi arvioimaan hoidettavan taudin eli tässä tapauksessa rokotteella ennaltaehkäistävissä olevan taudin vakavuus.
Koronavirusepidemia ei toistaiseksi ole lisännyt Suomessa tai muualla maailmassa kokonaiskuolleisuutta1,2. Kuolleiden mediaani-ikä on Suomessa ollut 84 vuotta ja valtaosalla (yli 95 prosentilla) kuolleista on ollut yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia1. Maailmanlaajuisesti COVID-19-taudin aiheuttamaksi kuolleisuudeksi on arvioitu 0.68% (0.53%–0.82%)2. Siis alle yhden henkilön tuhatta asukasta kohti on arvioitu kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan infektioon.
Yksi taudin riski liittyy pandemiaviruksen mahdollisiin pitkäaikaisiin vaikutuksiin, jotka voivat sairastuneilla kestää pitkään, pahimmillaan koko loppuelämän. Onneksi pitkäaikaiset yli 8 viikkoa kestävät oireet ovat harvinaisia. Toisaalta virustaudin pitkäaikaisoireet tunnetaan vielä huonosti kuten 22.12.2020 THL-blogissa kysytään ”Ovatko pitkään jatkuvat koronaoireet oma tautinsa? – mitä tiedämme ”long covidista”3.
Suomalaisille hankittu Pfizerin koronarokote (Comirnaty) pohjautuu teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta alkaen4. Tämä ns. mRNA-rokote sisältää lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla saadaan rokotteen pistoskohdan lihassolut tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinia. mRNA-rokotteita ei ole käytetty aikaisemmin. Kyseessä on siis uudella vaikutusmekanismilla ihmisen puolustusjärjestelmää aktivoiva rokote.
HYÖDYT
Rokotteen tehoa on tutkittu lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa, joihin on osallistunut yli 40 000 tervettä ≥ 12-vuotiasta henkilöä (väh.40 % osallistujista ≥ 56-v) tai henkilöitä, joilla on hyvässä hoitotasapainossa oleva perussairaus5. Tutkimukseen ei ole otettu immuunipuutteisia henkilöitä tai henkilöitä, joilla oli aiempi kliininen tai mikrobiologinen COVID-19-diagnoosi. Tutkimushenkilöt saavat joko kaksi COVID-19-mRNA rokoteannosta tai kaksi lumerokoteannosta 21 vuorokauden välein.
Lume- tai aktiivirokotteella rokotettujen koehenkilöiden sairastumista COVID-19-tautiin on suunniteltu seurattavaksi enintään 24 kuukautta 2. annoksen jälkeen5. Tutkimuksen arvioitu päättymispäivä on 27.1.20236. Sairastuneiksi on sovittu katsottavaksi sellaiset koehenkilöt, joiden käänteistranskriptiopolymeraasiketjureaktio (RT-PCR) on positiivinen ja joilla on vähintään yksi COVID-19:ään viittaava oire: kuume, uusi tai voimistunut yskä, uusi tai lisääntynyt hengenahdistus, vilunväristykset, uusi tai lisääntynyt lihaskipu, uusi maku- tai hajuaistin häviäminen, kurkkukipu, ripuli tai oksentelu.
Siitä, että antaako tällainen tehoa ensisijaisesti mittaava ”sairastuminen” luotettavan vastauksen kysymykseen rokotteen todellisesta tehosta, on kyseenalaistettu kansainvälisessä, johtavassa lääketieteen aikakausilehdessä, BMJ:ssä7.
Rokotteelle on myönnetty myyntilupa 21.12.2020 ja siihen mennessä käytettävissä olleiden tulosten perusteella on laskettu rokotteen teho5,6. Tutkimukseen osallistuneista yhteensä 170 henkilöä oli sairastunut koronavirukseen (edellä kuvatulla tavalla). Heistä 162 oli saanut lumerokotetta ja loput kahdeksan itse rokotteen, josta saadaan rokotteen tehoksi 95% (162:170 x100). Aktiivirokoteryhmässä sairastuneita on ollut yhteensä 0.04% (8:18198 x100) ja lumerokoteryhmässä 0.9% (162:18325 x 100).
Rokotteen tehosta on kirjattu seuraava rajoitus valmisteyhteenvetoon5: ”Kuten kaikkien rokotteiden kohdalla, Comirnaty-rokote ei ehkä suojaa kaikkia rokotteen saajia. Rokotetut eivät ehkä ole täysin suojattuja ennen kuin 7 vuorokautta toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen. ”
HAITAT
Rokotusten jälkeen tutkimushenkilöille mahdollisesti ilmaantuvia haittavaikutuksia on seurattu1-2 viikon ajan ja vakavien haittojen osalta seurataan kuuden kuukauden ajan5,6. Useampi kuin yksi kymmenestä aktiivirokotetusta henkilöstä koki paikallisoireiden lisäksi muutaman päivän ajan kuumetta, päänsärkyä, nivelsärkyä ja lihaskipua. Useampi kuin yksi kymmenestä tuhannesta rokotetusta koki akuutin perifeerisen kasvohalvauksen ja yksittäiset koehenkilöt henkeä uhkaavan allergisen reaktion (anafylaksian), joita on raportoitu viranomaisille myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen7. Kansallinen rokotehaittoja valvova viranomainen on vastaanottanut Yhdysvalloissa 7.1.2021 mennessä lisäksi yhteensä 66 pääasiassa iäkkäillä henkilöillä raportoituja kuolemantapauksia, jotka ovat tapahtuneet 0-9 päivän sisällä rokottamisesta9.
Pitkäaikaishaitoista ei ole olemassa vielä tutkittua tietoa. Tämän vuoksi Euroopan lääkevirasto on asettanut rokotteen myyntiluvalle seuraavan ehdon: ”Comirnaty-rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi myyntiluvan haltijan on toimitettava lopullinen kliinisen tutkimuksen raportti satunnaistetusta, lumelääkekontrolloidusta tarkkailijasokkoutetusta tutkimuksesta C4591001.”5
RISKIT
Tutkijat varoittavat, että rokotetut voivat sairastua rokotettuja vaikeampaan COVID-19 tautiin10. Kirjallisuudessa julkaistujen eläin- ja ihmistutkimusten perusteella mRNA-tyyppiset rokotteet voivat pahentaa SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamaa infektiota johtuen ns. antibody-dependent enhancement’sta (ADE:sta). Paradoksaalisesti viruksen sitoutuminen epäoptimaaliseen, rokotteen vaikutuksesta viruksen pintaproteiinia vastaan tuotettuun vasta-aineeseen voi helpottaa viruksen pääsyä ihmisen isäntäsoluihin. Tämän jälkeen virus pääsee lisääntymään valtaamissaan isäntäsoluissa ja aiheuttamaan normaalia voimakkaamman taudinkuvan.
Tästä COVID-19 tautiin tarkoitettujen rokotteiden riskistä ei ole aiheesta vastikään kannanottonsa julkaisseiden kirjoittajien mukaan informoitu tutkimukseen osallistuneita (ja
edelleen osallistuvia) henkilöitä asianmukaisella tavalla10. Siitä tuskin on olemassa kovin paljon tietoa myöskään terveydenhuollon henkilöstöllä tai kansalaisilla.
YHTEENVETO
Lopullinen vastaus siihen, että koituuko rokotteesta enemmän haittaa kuin SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamasta taudista selvinnee parin vuoden sisällä. Tilanteen kokonaiskäsityksen hahmottamista vaikeuttaa lisäksi se, että iso osa SARS-CoV-2 virusinfektion oireettomana tai vähäoireisena sairastaneista näyttäisi kehittävän immuunivasteen COVID-19 taudille ilman rokotustakin11. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttäisi siltä, että hoito saattaa olla vaarallisempi kuin itse tauti.
Viitteet:
2. Meyerowitz-Katz G, Merone L. A systematic review and meta-analysis of published research data on COVID-19 infection fatality rates. Int J Infect Dis. 2020;101:138-148. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7524446/
3. https://blogi.thl.fi/ovatko-pitkaan-jatkuvat-koronaoireet-oma-tautinsa-mita tiedamme-long-covidista/
5. https://www.ema.europa.eu/en/documents/product-information/comirnaty-epar product-information_fi.pdf
6. https://clinicaltrials.gov/ct2/history/NCT04368728?V_23=View#StudyPageTop
7. Doshi Peter. Will covid-19 vaccines save lives? Current trials aren’t designed to tell us BMJ 2020; 371 :m4037.
8. https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/70/wr/mm7002e1.htm
10. Cardozo T, Veazey R. Informed consent disclosure to vaccine trial subjects of risk of COVID-19 vaccines worsening clinical disease. Int J Clin Pract. 2020 Oct 28:e13795. doi: 10.1111/ijcp.13795. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33113270/ 11. Reynolds CJ, Swadling L ym. Discordant neutralizing antibody and T cell response in asymptomatic and mild SARS.CoV-2 infection, Science Immunology 5(54), eabf3698. https://immunology.sciencemag.org/content/5/54/eabf3698