Koronasta kansantajuisesti
OYS Infektioidentorjuntayksikön infektio-osaton ylilääkäri Teija Puhto kertoo meille Lääkäripäivillä pitämässään esityksessä mm. seuraavat asiat:
- Koronan oireet eivät poikkea tavallisesta flunssasta mitenkään.
- Suomessa ei ole vaaraa tehohoitopaikkojen loppumisesta.
Teija Puhto nostaa esille tärkeitä asioita, jotka usein uutisoinnissa unohtuvat.
Tämän perusteella ei ole mitään perusteita sille että C19 on asetettu tartuntatautilaissa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Koronasta kansantajuisesti Teija Puhto, LT, infektiolääkäri vs.oyl Infektioiden torjuntayksikkö 23.2.2021:
COVID-19 ja muut hengitystieinfektiot
COVID-19 on aivan tavallinen hengitystieinfektioita aiheuttava virus, joka aiheuttaa tavallista flunssaa tai jos flunssa menee pahemmaksi, niin sitten tulee keuhkokuume.
Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu joka vuosi 50 000 ihmistä joista puolet 25 000 vaatii sairaalahoitoa.
Näissä kaikissa oireet ovat samat eikä oireiden perusteella voi päätellä mikä virus on kyseessä:
- Adeno
- Boca
- Sika
- A
- B
- Corona HKU1
- Corona NI63
- Corona Covid-19
- Mycoplasma
- Parainfluensa tyypit 1-4
- Rino
- RS-virus
Näitä kaikkia viruksia tilastoitiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) seuraavasti:
- 2018: 4727 kpl
- 2019: 3907 kpl
- 2020: 3992 kpl
Diagnostiikka ja sen ongelmat
- PCR-testi tunnistaa myös kuolleen viruksen jätettä ja näyttää myös tällöin positiivista.
- Näyte voi olla positiivinen jopa viikkoja – kuukausia sairastetun viruksen jälkeen.
=> kun meillä on oireeton henkilö jolla on c19 positiivinen testi, niin emme tiedä, onko hän sairastanut taudin oireettomana viikkoja tai kuukausia sitten.
=> Positiivinen näyte ei tarkoita että henkilö olisi tartuttava, jos on tieto että henkilö on sairastanut taudin jo aiemmin.
=> 6 kuukauden ajan sairastetun C19-tartunnan jälkeen ei kannata ottaa uutta näytettä, koska se voi olla positiivinen.
Taudin tarttuminen
COVID-19 ei tartu koronapotilaasta
- ohikulkiessa
- hiihtoladulla
- selän takana olevalta henkilöltä
Altistunut ei tartuta
Altistunut EI ole tartuttaja koska hänellä ei ole tautia, vaan hän on vasta altistunut.
Jos olet ollut samassa tilassa c19 altistuneen kanssa, niin siinä ei ole riskiä saada tautia.
Teija Puhto, LT, infektiolääkäri vs.oyl
Kuka saa koronan?
- kuka tahansa voi saada oireettoman – lievän koronan = flunssan
- mutta erään tutkimuksen mukaan vain 16% perheenjäsenistä sai koronainfektion ja vain 4% lapsista.
- sairastumiseen vaikuttaa ikä, immuniteetin taso, muut sairaudet, virusten määrä.
Flunssaa potevien testituloksista vain alle 1% oli C19-positiivisia
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) on otettu flunssaa potevilta 203 274 PCR-näytettä:
- 1914 näistä oli c19 positiivisia eli alle 1%
- 144 näistä sai sairaalahoitoa.
- 39 sai tehohoitoa.
Kuinka vakava tauti on sairaalahoitoon joutuneilla?
Sairaalahoito tarkoittaa suurella osalla pelkästään yön yli seurantaa.
Vastaavasti Italiassa 60% sairaalahoitoa tarvinneista kotiutettiin 10 tunnin kuluessa.
Suomessa tehohoito-osastoilla on vuodessa 18 200 hoitojaksoa joista noin 536 on ollut c19 tapauksia (9.3.2020 – 17.1.2021)
C19-tartunnan saaneista sairaalahoitoa sai
- 0 % Alle 16 vuotiaista C19-tartunnan saaneista
- 3,7 % 40-49 vuotiaista C19-tartunnan saaneista sai sairaalahoitoa
- 44,2% yli 70 vuotiaista C19-tartunnan saaneista sai sairaalahoitoa (ja on mahdollista, että oli sairaalahoidossa muustakin syystä).
Taudin vakavan muodon riskitekijät
Suurin riski taudin vakavan muodon saamiselle on yli 70-vuotiailla COVID-19-positiivisilla, joilla on lisäksi muita sairauksia:
- on tehty elinsiirto tai kantasolusiirto
- aktiivisessa hoidossa oleva syöpä
- immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito
- vaikea krooninen munuaissairaus
- vaikea krooninen keuhkosairaus
- vaikea sydänsairaus
- vaikea krooninen maksasairaus
- diabetes
- ylipaino
- vaikea astma
- hengitystä haittaava neurologinen tila tai sairaus
- uniapnea
- psykoosisairaus.
HUOMIOITAVAA: riskitekijät eivät tarkoita että kaikki näistä joutuvat sairaalahoitoon, vaan että riski joutua on korkeampi. Teija Puhto muistuttaa, että vain pari prosenttia alle 50-vuotiaista koronapotilaista joutuu sairaalahoitoon.
Koronan hoito – viime keväänä tehtiin virheitä
Teija Puhto kertoo, että viime keväänä koronan hoidosta ei vielä tiedetty paljoa. Silloin ei tiedetty, että se aiheuttaa herkästi laskimo- tai valtimotukoksia. Silloin myös luultiin virheellisesti, että kortisonista olisi potilaille haittaa, joten vuosi sitten keväällä ei kortisonia uskallettu käyttää. Silloin ei myöskään niin aktiivistesti käytetty verenohennushoitoa.
Nyt näistä asioista tiedetään, ja koronapotilaita osataan hoitaa oikein sairaalassa. Tämä näkyy myös hoitoaikojen lyhentymisenä verrattuna viime kevääseen:
Hyvällä hoidolla vaikeastakin koronataudista selviää, muistuttaa Teija Puhto.
Karanteenista: Ainoastaan tartuntatautilääkäri tai -hoitaja voi määrätä karanteenin.
Kapasiteetti on riittänyt hyvin
Sairaalapaikat ovat riittäneet hyvin, ja Covid-19-potilaiden osuus kaikista sairaalahoitoa tarvitsevista on ollut hyvin pieni.
Kuolleisuus
Suomessa kuolee noin 50 000 ihmistä joka vuosi, mikä tarkoittaa, että noin 1000 henkilöä kuolee viikossa. Yli puolet näistä kuolemista tapahtuu hoivakodeissa.
Yleisin hoivakotiasukkaan kuolinsyy on pneumonia eli keuhkokuume, jonka aiheuttaja voi olla mikä tahansa hengitystievirus- tai bakteeri.
Vuonna 2018 kuoli n. 400 ihmistä influenssaan.
Koronaan on kuollut vuosien 2020 ja 2021 aikana n. 700 potilasta.
Menehtyneiden keski-ikä on suurin piirtein sama kuin väestön keski-ikä (yli 81 vuotta).
Korona on kausi-infektio kuten muutkin hengitystievirukset
”Tässä näkyy sama vuodenaikavaihtelu kuin mikä näkyy niissä positiivisissa tapauksissakin eli hengitystieviruksia ei yleensäkään kesäaikaan täällä Suomessa esiinny, ja tämä koronakin painui viime kesäksi matalammalle tasolle ja tuli taas talven tullen niin kuin hengitystievirukset yleensäkin tekee”, sanoo Teija Puhto Lääkäripäivien esityksessään.
Variantit eivät ole sen vaarallisempia
Taudinkuva eri varianteissa on samanlainen kuin alkuperäisessäkin viruksessa.
Rokotteet
Teija Puhto toteaa, että vielä ei tiedetä, estävätkö rokotteet tartuttavuutta – mutta koska rokotetut voivat sairastua, joten todennäköisesti he myös tartuttavat.
Ei myöskään tiedetä, kauanko rokotteen antama suoja kestää. Hän arvioi, että rokote annetaan tulevaisuudessa riskiryhmille vuosittain samoin kuin influenssarokotekin.
Ei rokotetta seuraaville
Teija Puhto listaa ryhmiä, joille rokotetta ei tule antaa:
- ei lapsille, koska rokotteita ei ole tutkittu ja korona ei ole lapsille vaarallinen
- ei raskaana oleville, koska rokotteen vaikutuksia raskauteen ja sikiöön ei ole tutkittu
- ei heille, jotka saavat allergisen reaktion ensimmäisestä rokotteesta
- ei heille, jotka ovat jo sairastaneet – sairastettu tauti suojaa pitkään, ainakin 6 kk.
Koronan kanssa pärjätään jatkossa kuten influenssankin kanssa on pärjätty
”Tämän myötä alamme pärjätä koronan kanssa kuten me pärjäämme nykyäänkin influenssan kanssa”, toteaa Teija Puhto. Hän uskoo, että ensi syksynä rajoitteita ja suosituksia ei tarvitse enää ottaa käyttöön.
”Sote-työntekijöiden riski sairastua vakavasti on pieni (pienempi kuin väestön yleensä), joten rokotteesta saatava hyöty sairaalahoitoihin ja elinvuosiin on vähäinen.”
Teija Puhto, LT, infektiolääkäri vs.oyl
”Mediassa paljon hölynpölyä”
Altistuksia ja kuolemanvaaraa kirkuvat uutislähetykset ja punaiset otsikot jopa asiallisina pidettyjen sanoma- ja aikakauslehtien kansissa ja nettisivustoilla lietsovat turhaa pelkoa tätä tavalliseksi kausiflunssaksi osoittautunutta virusinfektiota kohtaan. Teija Puhto toteaakin, että somessa ja mediassa on valtavasti suurentelua, sensaatiohakuisuutta ja klikkiotsikoita. Hän muistuttaa myös, että tulevat vaalit vaikuttavat uutisointiin ja ihmisten halukkuuteen olla mediassa.
Teija Puhto neuvookin, että kannattaa miettiä, mitä mediaa seuraa tai seuraako ollenkaan.
Lopuksi tärkeä muistutus
Lopuksi Teija Puhto muistuttaa, että korona on oireiltaan kuten muutkin flunssat tai keuhkokuumeet.
”Odotetaan, että hengitystievirukset vähenee kesäksi kuten ne yleensäkin tekee, ja koronakin vähenee kesän tullen.”
Teija Puhto, LT, infektiolääkäri vs.oyl
