Koronasairaalat, tehohoitopaikat ja ruumiskontit – riittivätkö ne?
Viime keväänä varauduttiin uhkaavan pandemian varalta monin eri tavoin. Suomessa suunniteltiin tehohoitopaikkojen lisäystä tuhanteen, parkkihalliin tehtiin sairaalaa ja sairaaloiden takapihoille tilattiin ruumiskontteja.
Ovatko tehohoitopaikat riittäneet, oliko parkkipaikoilla tungosta ja kuinka täysiksi ruumiskontit jouduttiin ahtamaan? Ja miten kävi naapurimaassa, jossa median mukaan on ollut katastrofaalinen tilanne?
IS: Ruotsin koronasairaalaan ei tullut yhtään potilasta – ”Sitä ei olisi pitänyt rakentaa”
150 miljoonaa kruunua meni kankkulan kaivoon, kuvaili Ilta-Sanomat.
Ilta-Sanomat kirjoitti 25.4.2021 kenttäsairaalasta, joka rakennettiin Tukholmaan vuosi sitten koronapotilaita varten. Kenttäsairaala valmistui kahdessa viikossa, ja siinä oli tilat 550 potilaalle. Sairaalaan ei kuitenkaan koskaan tullut yhtään potilasta, ja se suljettiin kesäkuussa 2020.
Sairaala maksoi yli 150 miljoonaa kruunua eli noin 15 miljoonaa euroa, kirjoittaa IS.
Lue koko juttu tästä: Ruotsin koronasairaalaan ei tullut yhtään potilasta – ”Sitä ei olisi pitänyt rakentaa”
Tilapäinen kenttäsairaala ei viime keväänä kuitenkaan kaikkien mielestä ollut paras ratkaisu – joidenkin mielestä olisi ollut parempi kasvattaa tavallisten sairaaloiden kapasiteettia eikä sijoittaa varoja tilapäiseen kenttäsairaalaan. Suomessakin suunniteltiin erityisesti tehohoitokapasiteetin lisäämistä.
Suomessakin valmistauduttiin
Kun Suomessa maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön laajat koronarajoitukset, oli perusteluna se, että tehohoitopaikat eivät riitä.
Meilahden sairaalaan tehtiin viime toukokuussa parkkihallin tiloihin ylimääräinen koronasairaala kasvavien potilasmäärien varalta.
– Varasairaalalla varaudutaan siihen, että koronavirusepidemiatilanne voi kehittyä voimakkaampaan kasvuun. Pysäköintitiloihin voidaan tarvittaessa rakentaa tilat 150 potilaalle, kirjoitti HS 4.5.2020.
Parkkihalliin suunniteltiin sijoitettavaksi noin 10 tehohoidon, 10 vuodeosastojen ja 10 muuta, kuten toimisto- ja henkilökunnan hoitotyöhön tarvittavaa telttaa. Tehohoitopaikkoja olisi ollut maksimissaan 60. Kaikkiaan paikkoja olisi ollut 150.
Tehohoitopaikkojen määrää aiottiin nostaa tuhanteen
Keväällä 2020 STM aikoikin kaksinkertaistaa tehohoitopaikat (Yle), jolloin niitä olisi käytössä tuhat:
Tehohoitopaikkoja ei lisätty, eivätkä ne silti täyttyneet
Tehohoitopaikkoja ei kuitenkaan lisätty tuhanteen – normaali tehohoitopaikkojen määrä on riittänyt hyvin. Tehohoitopaikat eivät ole olleet vaarassa loppua missään vaiheessa, vaikka uutisointi on antanut ymmärtää toisin. Rajoituksia sen sijaan on kuitenkin tehohoitopaikkojen vähäisellä määrällä.
Jo syksyllä 2020 ihmeteltiin, kun teho-osastot eivät täyttyneetkään odotetulla tavalla:
Todellinen tilanne teho-osastoilla
Kansallisen tehohoidon koordinoivan toimiston mukaan Covid-potilaiden osuus kaikista potilaista on pieni, ja tehohoitopaikkojen täyttyminen ei ole ollut lähelläkään – vaikka niitä on ollut käytettävissä keskimäärin noin 260.
Ruumiskontit
Samaan aikaan kun olimme huolissamme tehohoitopaikkojen riittävyydestä, pohdittiin myös tulevia ruumiskasoja. Taudin oli tarkoitus niittää suomalaisiakin urakalla, joten ruumiiden sijoittaminen olisi tuottanut haasteita.
Sairaaloiden takapihoille tilattiin ruumiskontteja keväällä 2020.
Vuotta myöhemmin Kajaanissa ihmeteltiin Kainuun keskussairaalan pihalle tilattujen ruumiskonttien kohtaloa. Kainuun Soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoi Koti-Kajaani-lehdelle, että kontit on palautettu. Koko alueella oli ollut vain kaksi henkilöä, joiden kuolemaan liittyi koronavirusinfektio. Kuusi ruumiskonttia oli jäänyt vaille käyttäjiä. Koukkari pitää epätodennäköisenä, että lähivuosina olisi tarvetta ruumiskonteille.
Malmin ruumiskontit. 
Kajaanin ruumiskontit.
Lue myös:
Kuolleisuus Covid-19-tautiin
Liioitellaanko COVID-19-infektion aiheuttamaa kuolleisuutta?
Kansainvälinen tutkimusryhmä väittää lokakuussa 2020 vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaisemassaan raportissa, että COVID-19-virusinfektioiden kuolemaan johtaneita tapauksia on todellisuudessa huomattavasti vähemmän kuin mitä viranomaisten tilastot osoittavat.
Koronavirustilanne, PCR-testit, maskit, nanopartikkelit ja rokotteet
Tutkija ja analyytikko Kalevi Korento käy läpi mm. seuraavia asioita:
- Onko koronavirusta pystytty eristämään?
- Miten PCR-testit toimii, kuka ne on kehittänyt ja mihin tarkoitukseen?
- Mitä tutkijan omat itsenäiset tutkimukset kertovat maskien mahdollisista hyödyistä ja haitoista?
- Mitä Kalevi Korento löysi testitikuista?
- Millä tavalla rokotteet vaikuttavat immuunijärjestelmään ja mitä rokotteiden molekyylit kertovat niiden vaikutuksista ihmisille?
