Tiedeuutinen: Sydänlihastulehduksen ilmaantuvuus rokotetuilla suurempi kuin normaaliväestössä

Tiedeuutinen: Sydänlihastulehduksen ilmaantuvuus on rokotetuilla amerikkalaisilla sotilailla suurempi kuin normaaliväestössä

Arvovaltainen JAMA (Journal of American Medical Association) -tiedelehti on julkaissut tutkimuksen sydänlihastulehdusten ilmaantuvuudesta mRNA rokotetuilla armeijan työntekijöillä¹. Sydänlihastulehdus oli kehittynyt 4 päivän sisällä koronarokotuksesta yhteensä 23 hyväkuntoiselle, terveelle sotilaalle. Suurin osa (n=20) oli sairastunut toisen annoksen saatuaan. Muut sydänlihastulehdusta aiheuttavat syyt ja riskitekijät oli poissuljettu. Vastaavanlaisia sairastumisia on kuvattu myös nuorilla^2,3. 

Sydänlihastulehdusta oli laskettu esiintyneen useammalla (eli 23:lla) henkilöllä kuin mitä olisi ollut odotettavissa (0-18:lla henkilöllä) normaaliväestön vuosittaisen ilmaantuvuuden perusteella (1-22 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti)¹.

Rintakipu oli ollut kaikkien sairastuneiden henkilöiden ensioire¹. Muita sydänlihastulehdukseen viittaavia yleisoireita ovat mm. tykyttely, erilaiset rytmihäiriötuntemukset, rytmihäiriöt ja hengitysvaikeudet.  Oireet olivat väistyneet viikossa kaikilta muilta paitsi 7 potilaalta, joilla rintatuntemukset olivat jatkuneet vielä artikkelin kirjoitusvaiheessa. Työntekijät oli immunisoitu tammi – huhtikuun 2021 välisenä aikana joko Modernan tai Pfizerin mRNA-rokotteella.

Kuitenkin kuten kirjoittajat toteavat niin myös COVID-19 -tauti voi lisätä sydänlihastulehduksen riskiä. Se, että lisääkö itse tauti vai rokote sydänlihastulehdusten riskiä enemmän jää nähtäväksi. Asian selvittämiseksi tarvitaan paitsi lisätutkimuksia niin myös rokotettuja potilaita käytännössä hoitavien kliinikoiden apua.  

Artikkelissa¹ on tärkeä viesti terveydenhuollon ammattilaisille. 

Kliinisten tutkimusten tutkimuspopulaatiot ovat niin pieniä (n 20 000 per tutkimus), että ne eivät paljasta harvinaisia (<< 1/10 000) haittoja. Tämä ongelma koskee käytännössä kaikkia ja kaikkien kokeellisten koronarokotteiden mahdollisia harvinaisia haittoja. Näin ollen terveydenhuollon ammattilaisten on syytä ilmoittaa aktiivisesti viranomaisille haittaepäilyistään, eritoten nyt tämän yhdysvaltalaisten tutkimuksen perusteella sydänlihastulehduksista. 

Ruohonjuuritason lääkäreillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on iso vastuu siitä, että harvinaiset, vakavat haitat eivät jää huomaamatta ja että niihin osataan reagoida asianmukaisella tavalla.

FIMEA:lle on raportoitu vakavia sydänoireita mutta ei sydänlihastulehduksia⁴.

Suomessa on 29.6.2021 mennessä käsitelty yhteensä 2675 haittailmoitusta, joista 1616 tapausta on luokiteltu vakavaksi. Yhteensä 93 tapauksessa kerrotaan potilaan menehtyneen. Yhdeksän kuolleesta potilaista oli saanut Modernan Spikevax (aiemmin COVID-19 Vaccine Moderna), 13 Vaxzevria (AstraZeneca) ja loput 71 Comirnaty -rokotteen. Tarkempaa käsittelyä odottavia, ei-vakavia ilmoituksia on n. 4770 ja annettujen annosten lukumääräksi ilmoitetaan 4 213 157; näistä Comirnaty -annosten lukumääräksi 3 391 466, Spikevax’n 382 463 ja Vaxzevrian 439 228.

Sydämeen kohdistuvia haittailmoituksia on Pfizerin Corminaty’sta tehty yhteensä 172 ja näistä yhteensä 136 on luokiteltu vakavaksi. Ilmoitettuja sydänoireita ovat olleet tykyttely, rytmihäiriötuntemus, eteisvärinä ja tiheälyöntisyys

AstraZenecan Vaxzevrian’sta on tehty yhteensä 108 sydämeen kohdistuvaa haittailmoitusta, joista 88 on luokiteltu vakavaksi. Ilmoitettuja sydänhaittoja ovat olleet rytmihäiriötuntemukset, tykyttely, eteisvärinä ja sydäninfarkti.

Modernan Spikevax’sta on ilmoitettu yhteensä 9 sydänhaittaa, joista 7 on luokiteltu vakavaksi.

Suomessa ei ole siis raportoitu koronarokotteisiin liittyviksi epäiltyjä sydänlihastulehduksia. Sen sijaan FIMEA on vastaanottanut satoja ilmoituksia vakaviksi luokitelluista erilaisista sydänoireista, joita tiedetään esiintyvän mm. sydänlihastulehduksessa. Oireiden tarkempi syy ei käy käytettävissä olevista haittatilastoista ilmi. Kysymys siitä, että olisiko joidenkin meillä todettujen sydänoireiden taustalla voinut olla sydänlihastulehdus, jää vaille vastausta.

Lopuksi

Sydänlihastulehdus vaikuttaisi olevan koronarokotteiden harvinainen haitta, joka ei ole tullut esille kliinisissä tutkimuksissa sen harvinaisuuden vuoksi. Tutkimusryhmien koko on liian pieni (noin 20 000 koehenkilöä per tutkimus), jotta harvinaisten haittojen esiintyvyyksissä nähtäisi tilastollisesti merkitseviä eroja lumerokotteen ja aktiivirokotteen saaneiden koehenkilöiden välillä. Kliinikot ovat täten tärkeässä roolissa harvinaisten, vakavien haittojen havaitsemisessa ja tunnistamisessa. 

Selvitettäväksi jää, että aiheuttaako COVID-19 tauti vai sitä vastaan suunnatut, geeniteknologiaan perustuvat, kokeelliset rokotteet suuremman sydänlihastulehduksen riskin. Luotettavaa arviointia hankaloittaa se, että osa, erityisesti nuorempien ikäpolvien ihmisistä sairastaa taudin lieväoireisena tai jopa oireettomana⁵. Täten kaikki tartunnat eivät välttämättä näy tilastoissa, joiden perusteella riskiarviot joudutaan tekemään.

Viitteet

1. Montgomery J, Ryan M, Engler R, et al. Myocarditis Following Immunization With mRNA COVID-19 Vaccines in Members of the US Military. JAMA Cardiol. Published online June 29, 2021. doi:10.1001/jamacardio.2021.2833 https://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2781601 *)
2. Marshall M, Ferguson ID, Lewis P, et al. Symptomatic acute myocarditis in seven adolescents following Pfizer-BioNTech COVID- 19 vaccination. Pediatrics. 2021; doi: 10.1542/peds.2021052478* https://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/early/2021/06/02/peds.2021-052478.full.pdf 
3. https://www.cdc.gov/vaccines/acip/work-groups-vast/report-2021-05-17.html?CDC_AA_refVal=https%3A%2F%2Fwww.cdc.gov%2Fvaccines%2Facip%2Fwork-groups-vast%2Ftechnical-report-2021-05-17.html 
4. https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset 
5. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus 

*)

Key Points

Question  Should myocarditis be considered a potential adverse event following immunization with messenger RNA (mRNA) COVID-19 vaccines?

Findings  In this case series of 23 male patients, including 22 previously healthy military members, myocarditis was identified within 4 days of receipt of a COVID-19 vaccine. For most patients (n = 20), the diagnosis was made after the second dose of mRNA COVID-19 vaccine; these episodes occurred against the backdrop of 2.8 million doses of mRNA COVID-19 vaccines administered.

Meaning  Vigilance for rare adverse events, including myocarditis, after COVID-19 vaccination is warranted but should not diminish overall confidence in vaccination during the current pandemic.

Abstract

Importance  Myocarditis has been reported with COVID-19 but is not clearly recognized as a possible adverse event following COVID-19 vaccination.

Objective  To describe myocarditis presenting after COVID-19 vaccination within the Military Health System.

Design, Setting, and Participants  This retrospective case series studied patients within the US Military Health System who experienced myocarditis after COVID-19 vaccination between January and April 2021. Patients who sought care for chest pain following COVID-19 vaccination and were subsequently diagnosed with clinical myocarditis were included.

Exposure  Receipt of a messenger RNA (mRNA) COVID-19 vaccine between January 1 and April 30, 2021.

Main Outcomes and Measures  Clinical diagnosis of myocarditis after COVID-19 vaccination in the absence of other identified causes.

Results  A total of 23 male patients (22 currently serving in the military and 1 retiree; median [range] age, 25 [20-51] years) presented with acute onset of marked chest pain within 4 days after receipt of an mRNA COVID-19 vaccine. All military members were previously healthy with a high level of fitness. Seven received the BNT162b2-mRNA vaccine and 16 received the mRNA-1273 vaccine. A total of 20 patients had symptom onset following the second dose of an appropriately spaced 2-dose series. All patients had significantly elevated cardiac troponin levels. Among 8 patients who underwent cardiac magnetic resonance imaging within the acute phase of illness, all had findings consistent with the clinical diagnosis of myocarditis. Additional testing did not identify other etiologies for myocarditis, including acute COVID-19 and other infections, ischemic injury, or underlying autoimmune conditions. All patients received brief supportive care and were recovered or recovering at the time of this report. The military administered more than 2.8 million doses of mRNA COVID-19 vaccine in this period. While the observed number of myocarditis cases was small, the number was higher than expected among male military members after a second vaccine dose.

Conclusions and Relevance  In this case series, myocarditis occurred in previously healthy military patients with similar clinical presentations following receipt of an mRNA COVID-19 vaccine. Further surveillance and evaluation of this adverse event following immunization is warranted. Potential for rare vaccine-related adverse events must be considered in the context of the well-established risk of morbidity, including cardiac injury, following COVID-19 infection.