Koronarokotteessa saattaa tikittää aikapommi
TIEDEMIEHET VAROITTAVAT ADE-REAKTIOSTA
Children´s Health Defense, 11.2.2021, Rob Verkerk, Ph.D. Suomennos Elina Hytönen.
Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että koronaviruksilla on taipumus aiheuttaa ADE-ilmiö, myös silloin kun tilanteeseen liittyy rokotus. Tämä on tunnistettu koronavirusrokotteille tyypilliseksi turvallisuusongelmaksi: joillakin ihmisillä rokote tehostaa koronaviruksen kykyä tunkeutua soluihin ja aiheuttaa tauti. Elimistön paradoksaalinen reaktio johtuu immuunipuolustuksen yliherkistymisestä rokotteelle. Aiemmat koronarokotekokeet kissoilla, freteillä ja hiirillä päättyivät koe-eläinten kuolemaan, kun eläimet kohtasivat luonnollisen viruksen (https://doi.org./10.1371/journal.pone.0035421). Siksi rokotteiden kehittelystä luovuttiin – kunnes tuli vuosi 2019.
Alla tri Rob Verkerk, kansainvälisesti tunnettu terveysalan ja ympäristökysymysten spesialisti, kertoo uusimmista ADE-tutkimuksista. Ne sisältävät kaikki varoituksen: COVID-19-rokotteiden turvallisuustutkimukset ovat ADE-ilmiön osalta tekemättä, eikä rokotteita pitäisi antaa yleisölle ennen kuin tämän vaikean tilan syntymekanismit on täysin selvitetty.
Tutkimukset osoittavat, että COVID-rokotteet voivat laukaista joissakin ihmisissä immuunipuolustuksen ylivirittymisen ADE (antibody-dependent enhancement). Se on tila johon rokotettu saattaa joutua, kun hän rokotuksen jälkeen altistuu uudestaan luonnolliselle virukselle. Silloin hänelle voi kehittyä voimakkaampia, vakavampia oireita kuin jos häntä ei olisi rokotettu.
Viime vuoden kesäkuussa terveysopin professori Adam MacNeil, Brock University, Kanada ja hänen Ph.D.-oppilaansa Jeremia Coish varoittivat vaaroista, jotka liittyvät mahdollisuuteen, että koronarokotteet käynnistävät taudin pahenemisen ADE-reaktion kautta. ADE = vasta-aineriippuvainen immuunipuolustuksen ylivirittyminen, missä rokotetun immuunivaste kaikkien odotusten vastaisesti tekeekin ihmisen alttiimmaksi – ei vähemmän alttiiksi –sairastumiselle, kun hän kohtaa viruksen uudestaan. Covid-19-tautia vastaan rokotetulle tällainen vaarallinen virus voi olla joku koronavirus, dengue- tai jopa influenssavirus.
Artikkelissa, jonka nimi on kuvaavasti ”Paistinpannulta suoraan tuleen? ADE on vaara COVID-19:n yhteydessä” (Microbes and Infection -lehti), MacNeil ja Coish toteavat, että ADE on tunnetusti riski, joka liittyy koronavirusinfektioihin ja denguekuumeeseenkin (julkaistu online 24.6.2020; doi:10.1016/j.micinf.2020.06.006).
Edettävä varovasti
Elokuussa 2020 virustautien epidemiologi Leah Katzelnick, Ph.D., dengue- ja zika-tautien spesialisti, esitti äkkisilmäyksellä katsottuna päinvastaisen näkemyksen. Katzelnick työskentelee National Institute for Allergy and Infectious Diseases -laitoksella (NIAID) tri Tony Faucin alaisuudessa. Artikkelissa, jonka toinen kirjoittaja on Scott Halstead, sanotaan, ettei ADE:ssa ole mitään pelättävää. Kirjoittajat esittävät, että SARS-CoV-2-viruksen – joka aiheuttaa COVID-19-taudin – ja muiden koronavirusten välillä on suuria eroavaisuuksia, ja juuri nämä muut koronavirukset ovat olleet ADE:n aiheuttajia. COVID-19-taudin yhteydessä ADE olisi hyvin epätodennäköinen.
He perustelevat väitettään klassisilla, luontaisilla ADE-tapauksilla, etenkin kissojen tarttuvalla peritoniitilla, jonka aiheuttaja on koronavirus, sekä RSV-viruksella (respiratory syncytial virus), denguella ja SARS:illa ja osoittavat huomattavia eroja näiden sairauksien patologiassa, epidemiologiassa ja niihin liittyvässä immuunivasteessa – verrattuna SARS-CoV-2-infektioon ja COVID:iin.
Halsteadin ja Katzelnickin paperin huolellinen lukija huomaa, että vaikka kirjoittajat pitävät ADE-riskiä melko vähäisenä, he tunnistavat selvästi rokotteen aiheuttaman yliherkkyystilan (VAH = vaccine hypersensitivity). Se on samankaltainen immunologinen hyper-reaktio kuin ADE ja todettiin ensi kerran 1960-luvun loppupuolella, kun lapset sairastuivat epätyypilliseen tuhkarokkoon tuhkarokkorokotuksen jälkeen. (julk.12.8.2020; https://doi.org/10.1093/infdis/jiaa518)
Moni joka on käyttänyt tätä artikkelia ADE-riskin vähättelyyn, on ehkä vain lukenut otsikon ja tiivistelmän eikä havainnut, että Katzelnick ja Halstaed torjuvat vain luontaisen ADE:n uhkan (lyhennettynä iADE, intrinsic ADE), toisin sanoen sairauden pahenemisen kun tartunta saadaan uudestaan, eikä tilanteeseen liity rokote.
Hän ei ole myöskään ehkä lukenut artikkelin viimeisen lauseen painokasta ohjetta: ”Ottaen huomioon COVID-19:n ongelmakirjon laajuuden ja tilanteen, jossa vielä ei ole tehokasta rokotetta, maailmanlaajuiset tutkimusresurssit pitäisi suunnata VAH:in (eli rokotteen aiheuttaman yliherkkyysreaktion) syntymekanismien selvittämiseen.”
Tätä ohjetta ei ole juurikaan noudatettu, ellei siksi katsota sitä että tuhannet vapaaehtoiset ovat käyneet läpi 3. vaiheen kokeet, eikä näkyviin ole tullut voimakkaampien reaktioiden piikkejä rokotteen saaneiden keskuudessa verrattuna placeboryhmään.
Heinäkuussa 2020 Herbert Virgin, Ann Arvin ja kollegat julkaisivat artikkelin Nature-lehdessä, joka on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista julkaisuista. He esittivät hyvin samanlaisen varoituksen. Kirjoittajat käsittelivät niitä suuria vaikeuksia, joita ADE:n ja VAH:in esiintyvyyden tunnistamiseen liittyy. ”On olennaista, että tehdään huolellisia turvallisuusanalyysejä, kun ihmisille annettavat COVID-19 -rokotteet etenevät kohti käyttöä.” (julk. 13.7.2020; A Perspective on potential antibody-dependent enhancement of SARS-CoV-2; https://doi.org/10.1038/s1586-020-2538-8)
Läpinäkyvyys on avain
Tämä edellyttää täydellistä, valvontaan liittyvän datan läpinäkyvyyttä. Muuten ei ole mahdollista verrata toisiinsa rokotusten jälkeisiä infektioita ja uudelleen infektoitumisia sekä toisaalta vakavia reaktioita, jotka seuraavat infektioita tai rokotuksia. Se vaatii myös aikaa – paljon enemmän aikaa kuin meillä tähän asti on ollut.
Tällä hetkellä saamme dataa VAERS:ilta (Vaccine Adverse Event Reporting System) Yhdysvalloista ja MHRA:lta (Medicines and Healthcare products Regulatory Agency) Britanniasta, eikä kumpikaan kerro mitään ADE- tai VAH-riskistä. Itse asiassa ehtii tapahtua suuri joukko uudelleen infektoitumisia, ennen kuin voimme sanoa mitään varmaa suuntaan tai toiseen. Ja pystymmekö löytämään aidot ADE- tai VAH-tapaukset, vai pystyvätkö viranomaiset pitämään kaiken piilossa vain jättämällä kertomatta niistä, koska moni reaktio tulee huomattavan pitkällä viiveellä rokotuksen jälkeen?
Timothy Cardozo New Yorkin yliopistosta ja Ronald Veazy Tulanen yliopistosta menivät astetta pitemmälle artikkelissa, joka julkaistiin Journal of Clinical Practice -lehdessä 28.10. 2020. (doi:10.1111/ijcp.13795) Tällöin COVID-rokotteiden kärkijoukon 3.vaiheen kliiniset kokeet olivat täydessä käynnissä. Kirjoittajat totesivat, että rokotevälitteiseen ADE:hen (eli VAH:iin) liittyvät riskit olivat enemmän kuin teoreettiset ja sanoivat myös, että riskit saattavat kasvaa entisestään tiettyjen koronavirusmutaatioiden kohdalla.
SARS-CoV-2-virusta käsitellessään he osoittavat, miten aivan minimaalisen pienet muutokset esimerkiksi viruksen piikkiproteiinin hahmossa, sekä ennen isäntäsoluun kiinnittymistä että sen jälkeen, saattavat ACE 2 -reseptorien kautta vaikuttaa rokotettavaan henkilöön. On kasvavaa näyttöä, että jotkut virusmuunnokset osaavat useita kuukausia myöhemmin väistää immuunivasteen, joka on ohjattu suojaamaan alkuperäisiltä Wuhanin virusvarianteilta, ja tämä on syy vielä suurempaan huoleen. Kolmosvaiheen kokeet eivät anna perustetta tämän riskin sivuuttamiselle.
Cardozo ja Veazy viittaavat myös epäkohtaan, josta olemme kauan olleet huolissamme. Se liittyy faktaan, että koehenkilöitä – puhumattakaan tavallisista kansalaisista, jotka nyt jonottavat COVID-rokotuksiin – ei informoida mahdollisista riskeistä eikä myöhemmin mahdollisesti tulevista ADE/VAH-reaktioista.
Entä rokotetut, jotka sairastuvat useita kuukausia rokotuksen jälkeen ja potevat monien hengitystiesairauksien (COVID mukaan lukien) klassisia oireita, kuten kuumetta, vilunväristyksiä, yskää, hengitysvaikeuksia, päänsärkyä, väsymystä jne.? Onko heillä tietoa, että oireet saattavat liittyä immuunivasteen kiihdyttämään koronatautiin, jonka heille on välittänyt kuukausia sitten annettu rokotus, asia joka ei heille johtunut mieleen, koska he luulivat että rokote suojaisi heitä koronataudilta?
Tämän jälkeen Cardozo ja Veazy näyttävät, miten vapaaehtoisille koehenkilöille osoitettu, tietoon perustuvan suostumuksen lomake ei täytä tältä lomakkeelta vaadittuja eettisia standardeja. ADE on mainittu, mutta se on yleensä sijoitettu mahdollisten riskien häntäpäähän, eikä maallikkoyleisö todennäköisesti ymmärrä, mitä nimike pitää sisällään ja miten se tunnistetaan.
Rokotteen valmistajat ovat saaneet rastin ruutuun ja tunteen, että he ovat onnistuneesti selvittäneet hankalan ADE/VAH-riskin, eikä asiasta ole enää keskusteltu. Valtaosalla massarokotuksiin osallistuvista ei ole riskistä aavistustakaan – koska heille ei ole siitä kerrottu.
Voiko ADE olla tikittävä aikapommi?
Jos tietoon perustuvan suostumuksen prosessiin liittyy tietojen salailua, onko se yksinomaan lääketieteen etiikan rikkomista, vai rikkooko se myös lakia? Käsityksemme mukaan tämä on täysin mahdollista, ja jos asiasta kertyy enemmän näyttöä, siihen on puututtava oikeusteitse.
Tällä hetkellä ei ole näkyvissä merkittävää ADE/VAH-signaalia (se ei vielä näy merkittävästi tilastoissa), mutta on vielä liian aikaista sanoa, ja moni tapaus on voinut jäädä tunnistamatta.
Onko mahdollista, että jotkut ”pitkää COVID:ia” sairastavat potevatkin ADE:a? Tämä on mahdollisuus, jota olemme pohtineet. Pitkää COVID:ia sairastavat eivät tyypillisesti anna positiivista nenänielun koronatestitulosta. Mutta syvissä systeemisissä infektioissa virukset eivät välttämättä lisäänny limakalvoilla, sen sijaan infektio voi tulla systeemiseksi tietyissä kudoksissa (kuten varhaisten rokotekokeiden frettien maksassa ja hiirien keuhkoissa, suom. huom.) ja käynnistää siellä yliherkkyysreaktion ADE. Tätä mahdollisuutta ei voi unohtaa.
Voiko ongelma kärjistyä SARS-CoV-2-viruksen uusien muunnosten mukana? Kyllä, kuten edellä on kerrottu.
Toinen koronarokotteiden vaara ovat autoimmuunisairaudet, joita tunnetaan nykyään yli sata. Se vaatii oman erillisen selityksensä (suomentaja).
Mitä voit tehdä:
- Jokaisen, joka päättää ottaa rokotteen, tulisi hankkia tietoa ADE- ja VAH-riskistä. Siinä rokotuksen ja oireiden ilmaantumisen välillä voi olla huomattavan pitkä aika. Oireet voivat olla vakavampia kuin ne, jotka saisit ilman rokotetta.
- Kerro tästä riskistä tuntemillesi ihmisille, jotka harkitsevat COVID-rokotteen ottamista. Lue ja jaa artikkelimme ”Tietoon perustuva suostumus – kunnioitetaanko tätä perusoikeutta?” (Informed consent – is this fundamental right being respected?, Alliance for Natural Health International, 27.1.2021; https://www.anhinternational.org/news/informed-consent-is-this-fundamental-right-being-respected/ (Artikkeli sisältää myös Pfizerin. Modernan ja AstraZenecan rokotteiden pakkausselosteet – siis valmistajan antamaa infoa sisällöstä.)
Tämä kirjoitus on julkaistu Elina Hytösen blogissa 23.2.2021. Lue alkuperäinen kirjoitus ja kommentoi: Koronarokotteessa saattaa tikittää aikapommi
