Kuolleisuus Covid-19-tautiin

Liioitellaanko COVID-19-infektion aiheuttamaa kuolleisuutta?

Jotta COVID-19 virusinfektion aiheuttamia riskejä voidaan luotettavasti verrata kokeellisten, tautia vastaan suunnattujen hoitojen hyötyihin ja riskeihin, on tunnettava taudin aiheuttamat riskit. Pelätyin ja selkein COVID-19-tautiin liittyvä riski on kuolema, jota käsitellään tässä kirjoituksessa. Nimittäin kansainvälinen tutkimusryhmä väittää lokakuussa 2020 vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaisemassaan raportissa, että COVID-19-virusinfektioiden kuolemaan johtaneita tapauksia on todellisuudessa huomattavasti vähemmän kuin mitä viranomaisten tilastot osoittavat¹.

Kansainvälisen tutkijaryhmän raportti lokakuulta 2020¹

Kansainvälisen tutkijaryhmän julkaiseman raportin mukaan Yhdysvaltain CDC (Centers for Disease Control and Prevention, vastaava laitos kuin meillä THL) on yliarvioinut COVID-19- tautiin kuolleiden lukumääriä¹. Tehdyn selvityksen mukaan lukumäärän lisääntyminen alkoi maaliskuussa 2020, jolloin oli (jostain tuntemattomaksi syystä johtuen) muutettu kuolemansyyn määrittämistapaa. Kirjoittajat epäilevät CDC:n rikkoneen tuolloin liittovaltion lakia korvattuaan aiemmin 17 vuoden ajan käytössä olleen kuolemansyyn määritystavan uudella ilman, että siitä on keskusteltu ja että viranomaiset olisivat esitarkastaneet sen asianmukaisella, lain edellyttämällä tavalla.

Raportin mukaan CDC:n ilmoittamien COVID-19-virusinfektioon kuolleiden lukumäärä on 16.7 kertaa suurempi, kun on käytetty uutta tapaa kuolemansyiden määrittämiseksi yleisesti aiemmin käytössä olleen määrittämistavan sijasta kuten artikkelissa julkaistusta pylväsdiagrammista voidaan nähdä:

**Figure 9.** COVID-19 Using the March 24 Exclusive Guidelines vs Using the 2003 Guidelines. Had the CDC used the 2003 guidelines, the total COVID-19 be approximately 16.7 times lower than is currently being reported. [1][30][State & Territory Health Departments] ²

Mikäli tässä vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistu selvitys kuolinsyytilastojen manipuloinnista USA:ssa osoittautuu oikeaksi, COVID-19-infektio on yleisesti esitettyä vaarattomampi virusinfektio. Asiaa on täten syytä tarkastella myös Suomen omien tilastojen valossa.

Kuolemansyiden määrittäminen²

Suomessa noudatetaan maailman terveysjärjestön (WHO:n) määrittämiä periaatteita kuolemansyiden määrittämisessä kuten Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) sivustolla todetaan²:

”Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan kuolemansyyllä tarkoitetaan kaikkia niitä sairauksia, vikoja tai vammoja, jotka joko johtivat tai myötävaikuttivat kuolemaan, sekä niitä tapaturmaan tai väkivaltaan liittyneitä olosuhteita, joista vammat aiheutuivat. Kuolemansyy määritellään kaikkien vainajaa koskevien sairaustietojen ja muiden esitietojen sekä elämän aikana tehtyjen ja ruumiiseen kohdistuneiden tutkimusten perusteella.

Kuolintodistus on kaavamainen tiivistelmä vainajaa ja kuolemaa koskevista tiedoista. Kuolintodistuksessa kuolemansyyt on ryhmitelty seuraavasti: Kuolemaan johtaneet syyt (peruskuolemansyy, välivaiheen kuolemansyy, välitön kuolemansyy) ja Kuolemaan myötävaikuttaneet syyt.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan peruskuolemansyy on se tauti, joka on pannut alulle kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan. Peruskuolemansyy voi olla sama kuin välitön kuolemansyy, mutta välitön kuolemansyy voi olla myös erillinen, peruskuolemansyystä aiheutunut sairaustila. Kuolintodistuksessa peruskuolemansyyn, välivaiheen kuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn on oltava lääketieteellisesti hyväksytyssä, loogisessa, peruskuolemansyystä alkavassa ja välittömään kuolemansyyhyn päättyvässä syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Kuolintodistuksessa on mahdollista esittää vain yksi välittömään kuolinsyyhyn päättyvä tautitilojen tai tapahtumien syy-seurausketju. Jos vaihtoehtoja on tarjolla useita, lääkäri joutuu kuolintodistusta laatiessaan päättämään, mikä tauti- tai tapahtumaketjuista on se, jonka perussyy on lääketieteellisesti punniten merkittävin. Joudutaan pohtimaan, minkä vaihtoehtoisen perussyyn poistamisella kuolema olisi todennäköisimmin voitu estää tai ainakin siirtää kuoleman ajankohtaa myöhäisemmäksi. Tämä tekijä valitaan peruskuolemansyyksi ja kilpailevien syiden diagnoosit kirjataan kuolintodistukseen kuolemaan myötävaikuttaneina syinä.”

….

”Kuolemansyyn selvittämistoiminnan ohjaus ja valvonta kuuluu Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselle, jonka antamiin kuolintodistuslomakkeiden täyttöohjeisiin on linkki tämän verkkosivun lopussa.”

COVID-19 -kuolemantapaukset Suomessa 18.4.2021 mennessä³

”Tartuntatautirekisteriin on kertynyt tietoa 909 kuolleesta henkilöstä:

Kuolleiden mediaani-ikä on 83 vuotta.
Kuolleista 53 % on miehiä ja 47 % naisia.
Kuolleista, joista tällä hetkellä on saatavilla tarkempia terveystietoja tartuntatautirekisteristä, valtaosalla (yli 95 %) oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia.”

Kuolemaan johtaneiden COVID-19-infektioiden rekisteröinti⁴

Lääkärit ilmoittavat COVID-19-tautiin liittyviksi arvioimansa kuolemat sairaanhoitopiireille ja THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin⁴. Laboratoriot ja lääkärit ilmoittavat myös muut kuin kuolemaan johtaneet COVID-19-infektiot tartuntatautirekisteriin. Lisäksi ”Kaikille näille tapauksille THL hakee myöhemmin mahdolliset kuolintiedotmyös väestötietojärjestelmästä. Henkilön kuoleman arvioidaan liittyvän koronavirukseen, jos hän on kuollut kuukauden sisällä siitä, kun hän on saanut positiivisen tuloksen koronatestistä.”

THL saa tartuntatautirekisteriin tehdyistä COVID-10-infektioista sekä kuolemaan johtaneista tapauksista tiedon uusien kuolemantapausten lukumääristä, kuolleiden ikäjakaumasta, kuolinpäivistä ja kuoleman tapahtumapaikasta. Tieto siitä, että henkilö on kuollut kuukauden sisällä siitä, kun hän on saanut positiivisen tuloksen koronatestistä, ei välttämättä kerro varsinaisista kuolemaan johtaneista (peruskuolemansyystä, välivaiheen kuolemansyystä ja välittömästä kuolemansyystä) ja kuolemaan myötävaikuttaneista syistä. Positiivinen testitulos voinee näkyä täten tilastoissa koronavirukseen liittyvänä kuolemana, vaikka se on saattanut olla pelkkä sattuma potilaan kuoltua perussairauksiinsa.

Vuoden 2020 kuolemansyytilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuoden 2019 kuolemansyistä löytyy tilastokeskuksen sivustolta seuraava tieto⁵:

”Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2019 kuoli työiässä eli 15 – 64-vuotiaana lähes 7 400 henkilöä. Heistä suurin osa, kaksi kolmasosaa, oli miehiä. Yli puolet työikäisistä menehtyi kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin. Tapaturmaisesti työikäisistä kuoli joka kymmenes eli 700 henkeä, ja itsemurhan tehneitä oli lähes 600 henkeä.”

Vuoden 2020 kuolemansyytilastot julkaistaan 10.12.2021, jolloin saadaan lisätietoa COVID-19-infektoiden vaikutuksesta väestön kokonaiskuolleisuuteen.

Koronarokotteista ilmoitetut kuolemantapaukset^6,7

Kansalaisten rokotukset COVID-19-virusinfektiota vastaan käynnistettiin joulukuussa 2020 ja tällä hetkellä 23,6% kansalaisista on saanut ensimmäisen ja 2.2% myös toisen rokoteannoksen⁶. Tähän mennessä FIMEA on saanut koronarokotteista yhteensä 642 vakavaa haittailmoitusta⁷. Haittailmoituksen tekijän tai FIMEA:n arvion mukaan: ”Haittavaikutus arvioidaan vakavaksi, jos se on: johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä tai on synnynnäinen epämuodostuma.”

Kuolemaan johtaneista COVID-infektioista FIMEA:n sivustolla todetaan seuraavaa:

”Fimeassa on 13.4.2021 mennessä käsitelty 53 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen. Kaksi potilaista oli saanut Modernan, kuusi Vaxzevria (Astra Zeneca) ja loput 45 Comirnaty -rokotteen.

19 potilaalla ei ilmennyt rokottamisen jälkeen selkeitä oireita, ja menehtymisen arvioitiin liittyvän muihin sairauksiin. 26:lle potilaalle ilmaantui oireita, kuten kuume, tai yleisvointi lähti laskuun rokottamista seuraavina vuorokausina. Vaikka heidän katsotaan menehtyneen pitkälle edenneisiin perussairauksiin tai niiden komplikaatioihin, rokotteen mahdollista myötävaikuttavaa roolia ei voida täysin poissulkea. Useammasta ilmoituksesta odotetaan lisätietoja tarkemmasta tapahtumien kulusta ja potilaan perussairauksista.”

Lopuksi

Yhdysvalloista kantautuvat tiedot siitä, että viranomaiset olisivat manipuloineet tilastoja niin, että COVID-10-kuolemantapauksia olisikin ilmoitettua vähemmän¹, on syytä huomioida myös meillä. Tällä hetkellä ei viranomaissivustoilta löydy tarkkaa tietoa siitä, että kuinka monessa yli 900 henkilön kuolemaan johtaneessa tapauksessa³ COVID-19-infektio on ollut pääasiallinen eli perus- ja/tai välitön kuolemansyy, kuinka monessa tapauksessa myötävaikuttavana tekijänä ja kuinka monessa tapauksessa pelkästään sattumalöydös. Ilman tarkempia tietoja kuolemaan johtaneista syistä ei luotettavaa arviota COVID-19-infektion vaarallisuudesta pystytä saamaan.

Käytettävissä olevien viranomaistietojen perusteella kuolema liittyy COVID-19-infektioon aina kun koronatesti on kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana ollut positiivinen riippumatta henkilön perussairauksista tai muista kuolemaan mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä³. Tällainen tapaus tilastoituu täten kaiketi ns. koronakuolemana. Sen sijaan viranomaisille tehdyissä haittailmoituksissa, joissa koronarokotteiden on arveltu aiheuttaneen potilaan kuoleman, on potilaan perussairaudet arvioitu ainakin vielä toistaiseksi merkittävämmiksi kuolinsyiksi kuin kuolemaa edeltänyt rokottaminen⁷.

COVID-19-infektion vaarallisuudesta sekä sitä vastaan suunnattujen koronarokotteiden hyödyistä ja riskeistä tarvitaan nykyistä tarkempia tietoja luotettavien johtopäätösten tekemiseksi. Tarkempaa tietoa COVID-19-viruksen vaikutuksesta kokonaiskuolleisuuteen tullaan saamaan kuluvan vuoden lopussa, kun tilastokeskus julkaisee seuraavan kuolemansyytilastonsa vuonna 2020 kuolleiden henkilöiden kuolintodistuksista kerättyjen tietojen perusteella. Koronarokotteiden ja vakavien haittailmoitusten syy-seuraussuhteiden arviointi helpottunee viimeistään siinä vaiheessa, kun geeniterapiaan perustuvien, kokeellisessa vaiheessa olevien koronarokotteiden haittavaikutusten mekanismeista ja käynnissä olevista kliinisistä tutkimuksista kertyy lisätietoa.

Viitteet

*) Science, Public Health Policy, and The LawVolume 2:4-22 October 12, 2020

COVID-19 Data Collection, Comorbidity & Federal Law: A Historical Retrospective

Henry Ealy ^∗, ^†, Michael McEvoy ^‡§, Daniel Chong , John Nowicki , Monica Sava ^¶, Sandeep Gupta ∥ ∗∗ †† ‡‡ , David White , James Jordan , Daniel Simon , Paul Anderson

Abstract

According to the Centers for Disease Control and Prevention (CDC) on August 23, 2020, “For 6% of the deaths, COVID-19 was the only cause mentioned. For deaths with conditions or causes in addition to COVID-19 , on average, there were 2.6 additional conditions or causes per death.”[1] For a nation tormented by restrictive public health policies mandated for healthy individuals and small businesses, this is the most important statistical revelation of this crisis. This revelation significantly impacts the published fatalities count due to COVID-19. More importantly, it exposes major problems with the process by which the CDC was able to generate inaccurate data during a crisis. The CDC has advocated for social isolation, social distancing, and personal protective equipment use as primary mitigation strategies in response to the COVID-19 crisis, while simultaneously refusing to acknowledge the promise of inexpensive pharmaceutical and natural treatments. These mitigation strategies were promoted largely in response to projection model fatality forecasts that have proven to be substantially inaccurate. Further investigation into the legality of the methods used to create these strategies raised additional concerns and questions. Why would the CDC decide against using a system of data collection & reporting they authored, and which has been in use nationwide for 17 years without incident, in favor of an untested & unproven system exclusively for COVID-19 without discussion and peer-review? Did the CDC’s decision to abandon a known and proven effective system also breach several federal laws that ensure data accuracy and integrity? Did the CDC knowingly alter rules for reporting cause of death in the presence of comorbidity exclusively for COVID-19? If so, why?

This historical retrospective will provide a timeline summary of events to help the reader orient themselves to many aspects of the cri- sis previously unknown and will discuss the significance of the March 24, 2020 COVID- 19 Alert No. 2 that had a dramatic impact upon cause of death reporting numbers. Supportive data comparisons suggest the ex- isting COVID-19 fatality data, which has been so influential upon public policy, may be substantially compromised regarding ac- curacy and integrity, and illegal under exist- ing federal laws. If the fatality data being presented by the CDC is illegally inflated, then all public health policies based upon them would be immediately null and void.

Kuolleisuus Covid-19-tautiin