Perustuslaki, kokoontumisrajoitukset ja EAOK/2678/2020
Kati Penttala kirjoitti seuraavan tiivistelmän Poliisihallinnon tulkinnasta liittyen kokoontumisrajoituksiin:
Oikeusasiakirjan EAOK/2678/2020
Tiivistelmä koskien Poliisihallinnon tulkintaa kokoontumisrajoituksien liian laajamittaisena koronaepidemian aikana vuonna 2020 kansalaisen näkökulmasta
Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä: Esittelijäneuvos Juha Haapamäki
Johdanto
Tunsin tarvetta tehdä omin sanoin tiivistelmän tai tulkinnan meitä kaikkia kansalaisia koskevasta asiasta eli koronan varjolla tehtäviin toimenpiteisiin, säädöksiin ja lakeihin kansalaisen näkökulmasta. Pyrin käyttämään tässä ymmärrettävää kansankieltä, että kaikkien olisi helppo ymmärtää eikä meitä hämättäisi millään koukerokielellä.
Kati Penttala
Vantaa 5.3.2020
Käsitteet
Kun lakia alkaa lukemaan ja ymmärtämään, on hyvä osata muutama peruskäsite, koska ei laki kuitenkaan ole mitään tähtitiedettä, mutta käsitteet voivat hämätä. Varsinaisen lain tulkitsemisen jätän kuitenkin siihen erikoistuneille ammattilaisille.
Laki – Mitä laki on? Lakeja on monia; Perustuslaki, poliisilaki, tartuntatautilaki, elintarvikelaki yms. Tärkein on Perustuslaki.
Asetus – Asetus on suomenlakia täsmentävä tai täydentävä säädös.
Lainsäädöskieli – Käytetään ensisijaisesti puhuttaessa laiessa ja asetuksissa eli pohjautuu yleiskieleen ja on oltava kansantajuista.
Pykälä – Lain kohta.
Ohjeistus – Poliisijohto/Poliisihallinto voi ohjeistaa poliisia toimimaan tietyn ohjeistuksen mukaan ja tämän on perustuttava lakiin. Jos näin ei ole, niin poliisijohto syyllistyy perustuslain rikkomiseen.
Määräys – Määräys ei ole pyyntö. Poliisi voi määrätä esim. mielenosoituksen hajoitetuksi.
Selvitys – Selvityspyyntö koskien esim. rikoksen ilmettyä tai jos lakia on rikottu.
Päätös – Asia viedään päätökseen
Tiivistelmän alku
Oikeusasiakirjassa pyydetään selvitystä kahteen eri asiaan:
1. Onko Poliisihallitus toiminut ohjaavassa kirjeessä harhaanjohtavasti?
2. Onko ohjaavassa kirjeessä esitetyt näkemykset kestäviä tälläisen tartuntataudin ilmentyessä?
Oikeusasiakirjassa kyseenalaistetaan ohjeistuksen oikeudellisuutta ja sitä, että onko Aluehallintovirastojen (AVI) päätökset lainvoimaisia koskien julkisen kokoontumisen kieltämisessä yli kymmenen hengen tilaisuuksissa tai onko tartuntalaissa jokin laajempi merkitys, jota sovelletaan perustuslain yli.
Poliisihallinnon ohjaavassa kirjeessä todetaan poliisilakiin vedoten, että Aluehallintovirasto eli AVI:n keskeinen tavoite on puuttua kokoontumiseen ja ohjeistetaan poliisia puuttumaankin. Huomio, että Poliisihallinnon kirje on ohjeistava!
Lausuntopyynnössä kysytään, että onko Poliisihallinnon ohjeistus perusteltua ja millä tavoin poliisilakia tulkitaan. Pyynnössä myös pidetään ongelmallisena tilannetta, jossa hallitus tekee ”linjauksen” ja Poliisihallinto tekee sen perusteella ”ohjaavan kirjeen”. Pyynnön kysymys onkin, että mistä tässä on kyse? Voiko linjauksen perusteella julkista valtaa käyttää ohjaamaan poliisia toimimaan poliisilain vastaisesti? Mihin hallituksen ”linjaus” perustuu? Jos ohjaava kirje kuitenkin olisi ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, tulisi perustuslain 107 sääntelyn mukaisesti viranomaisen jättää noudattamatta kirjettä.
Lausuntopyynnössä mainitaan myös virkavastuu ja poliisille kuuluva toimivalta ja ohjeistetaanko poliisia toimivallan ylittämiseen sekä poliisin ammattitaitoon arvioida henkilön terveystilanne. Poliisilaki soveltuu huonosti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseen. Poliisi voi ainoastaan kehottaa, esittää tai ohjeistaa toimimaan viranomaisten esim. hallituksen linjauksen mukaisesti, jos kansalaisen toiminta ei aiheuta vaaraa tai häiriötä yleiselle turvallisuudelle. Poliisilla on kuitenkin oikeus poistaa henkilö, joka käyttäytyy uhkaavasti tai on vaaraksi muille.
Tästä oma tulkintani olisi, että hallitus viranomaisen edustajana voisi esim. suosittaa ulkonaliikkumiskieltoa, mutta poliisilla ei ole velvoitetta antaa sakkoja tai pidättää sen perusteella. Näin toimiessaan poliisi rikkoisi itse lakia, josta voisi nostaa rikossyytteen.
Ratkaisu
Perustuslain 13 pykälän mukaan jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Toisin sanoen viimeaikaiset 10 tai 6 henkilön mukaiset ”määräykset” ovat olleet Perustuslain vastaisia ja poliisia on ohjeistettu väärin, koska Perustuslain 22 pykälän mukaan julkisen vallan tehtävä on turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Eli jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen! Perustuslain 9. pykälässä on kyse oikeudesta liikkua ja tämän perusteella sakkojen kirjoittaminen on laitonta.
Yhteenveto ja päätelmät
Selvityspyynnön perusteella johtopäätös on, että Poliisihallinto on ohjaavassa kirjelmässä esittänyt tulkintoja, jotka eivät täytä kaikilta osin oikeudellisia perusteita ja viranomaistoimet voivat käyttää vain lakiin perustuvia toimivaltuuksia.
Alkuperäinen selvityspyyntö on lähetetty oikeus- ja sisäministeriölle, joka sisälsi 19 sivua lakipykäliä ja on julkinen asiakirja, ettei kenellekään jää epäselväksi tämä. Jokaisen omalla vastuulla on tutkia itse perustuslakia, jos kohtaa lain rikkomista ja suosittelen kääntymään lakimiehen puoleen!
Kati Penttala
EOAK/2678/2020 (pdf)