FIN-UNMASKED 2021: Selvitys kasvosuojusten ja hygieniakäytäntöjen tehosta ja haitoista virusepidemian ehkäisyssä
Maskien tehoa epidemian ehkäisyssä on arvioitu kautta linjan liian rajatusti, jonka lisäksi maskidebatti on pysynyt alkeellisena. Toinen ryhmä on maskien puolella ja heidän kantansa on syntynyt tehokkaan mainoskampanjan ansiosta. Toinen ryhmä on ollut alusta asti oikeassa – maskit ovat tehottomia, mutta perustelut pohjautuvat toisinaan virheelliseen tietoon. Maskien ominaisuuksien lisäksi olennaisia tekijöitä arvioidessa tehokkuutta ovat tartunta-annos, pisaroiden ja partikkelien leviäminen, tartuntatilanteet, ilmaantuvuus, pisaratartunnan todennäköisyys, maskin käyttötavat, terveyshaitat, rasite ympäristölle, tuotannon hinta ja inhimillinen kärsimys, sekä maskin symbolinen merkitys osana hygieniateatteria ja hysteriaa. Marginaalistakin hyötyä tulee punnita tätä kaikkea vastaan, jota ei ole tätä selvitystä aiemmin käsitelty kokonaisvaltaisesti.
Avaa selvitys liitteineen tästä:
Tiivistelmä
Maskien tehoa epidemian ehkäisyssä on arvioitu kautta linjan liian rajatusti, jonka lisäksi
maskidebatti on pysynyt alkeellisena. Toinen ryhmä on maskien puolella ja heidän kantansa on
syntynyt tehokkaan mainoskampanjan ansiosta. Toinen ryhmä on ollut alusta asti oikeassa –
maskit ovat tehottomia, mutta perustelut pohjautuvat toisinaan virheelliseen tietoon. Maskien
ominaisuuksien lisäksi olennaisia tekijöitä arvioidessa tehokkuutta ovat tartunta-annos, pisaroiden
ja partikkelien leviäminen, tartuntatilanteet, ilmaantuvuus, pisaratartunnan todennäköisyys,
maskin käyttötavat, terveyshaitat, rasite ympäristölle, tuotannon hinta ja inhimillinen kärsimys,
sekä maskin symbolinen merkitys osana hygieniateatteria ja hysteriaa. Marginaalistakin hyötyä
tulee punnita tätä kaikkea vastaan, jota ei ole tätä selvitystä aiemmin käsitelty kokonaisvaltaisesti.
Laaja katsaus tutkimuksiin kasvosuojuksista ja hygieniakäytännöistä sekä poikkitieteellinen
analyysi osoittavat järjestelmällisesti maskien, visiirien, muoviseinien, desinfioinnin ja tehostetun
puhdistamisen olevan merkityksettömiä toimia virusepidemian ehkäisyssä. Maskin universaalille
käytölle sairaaloissa ei löytynyt tieteellisiä perusteita – jossa se täydentää muuta suojavaatetusta,
joka voi silti olla riittämätön johtuen virustautien pienestä tartunta-annoksesta. Maski on joko
tehoton tilanteissa, joissa tartunta tulee tai muutoin täysin turha varuste. Hyvä ilmanvaihto,
hengitysetiketti ja normaali henkilökohtainen hygienia ovat riittäviä toimia epidemian aikana.
Kasvosuojaimista on lukuisia terveyshaittoja. Miljoonat saattavat kärsiä maskin aiheuttamasta
uupumusoireyhtymästä. Maski muuttaa hengitystapaa, lisää kuolleen ilman määrää keuhkoissa
sekä altistaa syöpää ja sairauksia aiheuttaville kemikaaleille. Lasten painostaminen maskin
käyttöön on erityisen vahingollista ja eettisesti tuomittavaa, sillä lapsi tarvitsee monin verroin
aikuista enemmän happea. Kasvottomuus vaarantaa vauvojen ja lasten kehityksen: kognitiiviset
kyvyt ja kommunikointi voivat häiriintyä, jos ilmeitä tai huulien liikkeitä ei näe.
Maskeista ei saa tulla pysyvä maailmanlaajuinen tapa kausi-influenssan yhteydessä – Aasiassa
influenssa-aallot toistuvat maskeista huolimatta. Valtaosa ei pue kasvomaskia oikein tai noudata
ohjeita, mitätöiden suojan. Maskin käyttö saattaa johtaa tartuntaan mekanistisesti ja käytöksen
muuttuessa. Lisäksi maskimandaatit sekä median ja viranomaisten lietsomat pelkokuvat ovat
kiihdyttäneet massahysteriaa ja mielenterveyden ongelmia. Väkivallan uhka on kasvanut
palvelualalla ja vähittäiskaupassa, jossa työntekijöistä on tehty ”maskipoliiseja”.
Maskeista on tullut uusi saasteen muoto. Kulutamme 129 miljardia kasvomaskia kuukaudessa,
joista 3 % päätyy luontoon. Vuonna 2020 valmistettiin 52 miljardia suojainta – alle puolet
kuukausittaisesta tarpeesta. Kysyntä on lisännyt lapsityövoiman määrää Aasiassa, jossa tuotanto
on paikoin 10-kertaistunut. Suojavaatemarkkinan arvo kasvoi vuodessa 210-kertaiseksi 137
miljardiin euroon. Poliittista korruptiota ja väärinkäytöksiä esiintyy runsaasti. Syksyllä 2020
rikollisten tai epäeettisten hankintasopimusten yhteisarvo oli 920 miljoonaa euroa. Satoja
miljoonia viallisia, väärennettyjä tai heikkolaatuisia maskeja on jouduttu hävittämään.
Hygieniateatterin kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle voidaan madaltaa lakkauttamalla
tehottomat ja tuhlaavat käytännöt, mukaan lukien maskien yleinen käyttö ja maskisuositus,
muoviesteet, sosiaalinen etäisyys, tehostettu desinfiointi, massatestaus, terveiden karanteeni ja
tartuntojen jäljitys. Lisäksi tieteessä, politiikassa ja mediassa tulisi pohtia varovaisuusperiaatteen
soveltamisen vaikutuksia sekä päätösten vaikutusta väestönterveyteen ja massahysterian syntyyn.
Avaa selvitys liitteineen tästä:
