Tiedeuutinen: Rokotetut sairastuvat Delta-varianttiin ja tartuttavat muita

Tiedeuutinen: Rokotetut sairastuvat Delta-varianttiin ja tartuttavat muita

Yhdysvaltalaisten biokemian ja molekyylifarmakologian laitosten tukijat Timothy Cardazo ja Ronald Veazey väittävät vastikään julkaisemassaan kirjallisuuskatsauksessa, että rokottaminen COVID-19 tautia vastaan voi herkistää rokotetut vaikeaoireisemmille tautimuodoille kuin mitä he kokisivat rokottamattomina¹. Käynnissä olevia kliinisiä tutkimuksia ei ole suunniteltu selvittämään tätä riskiä¹. Suomalaisryhmän julkaisema selvitys Hämeenlinnassa toukokuussa 2021 todetusta tautiryppäästä viittaa siihen, että rokotetut voivat sairastua COVID-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2 -viruksen pelättyyn Delta-varianttiin ja tartuttaa taudin lähikontakteilleen ohjeistuksen mukaisesti käyttämistään maskeista huolimatta².

ADE-ilmiö eli rokotettujen sairastuminen rokottamattomia vaikeampioireiseen virusinfektioon¹

COVID-19 rokotteet käynnistävät elimistössä neutraloivien vasta-aineiden syntymisen ja voivat johtaa ns. ADE-ilmiöön (Antibody Dependent Enhancement’iin) eli rokotettujen sairastumisen vakavampaan tautiin kuin rokottamattomien¹. Tämä ongelma on tullut esiin jo ennen nykyisten koronarokotteiden markkinoille tuloa kehitettäessä rokotteita SARS-, MERS- ja RSV -viruksia vastaan.  Hiiri- ja muissa eläimalleissa oli havaittu, kuinka edellä mainittuja viruksia vastaan tarkoitetut rokotekandidaatit olivat lisänneet rokotettujen eläinten kuolleisuutta siinä vaiheessa, kun nämä immunisoidut koe-eläimet oli myöhemmin altistettu viruksille. Ilmiö on havaittu myös ihmisillä, jotka on immunisoitu mm. RSV-virusta ja Dengue -kuumetta vastaan.

Timothy Cardazon ja Ronald Veazey’n katsauksen mukaan COVID-19 taudin aiheuttajaa, SARS-CoV-2 -virusta vastaan suunnattuihin rokotteisiin liittyy sama ADE-riski kuin edellä mainittuihin rokotekandidaatteihin, joista yhdellekään ei ole myönnetty myyntilupaa päinvastoin kuin näille COVID-19 tautia vastaan suunnatuille rokotteille¹. 

Se, että käynnissä olevissa kliinisissä tutkimuksissa ei ole tullut esille aiemmissa vastaavanlaisissa rokotetutkimuksissa todettu ADE-riski, ei tarkoita, että sama ongelma ei koskiksi myös käytössä olevia SARS-CoV-2 viruksia vastaan tarkoitettuja, ehdollisen myyntiluvan saaneita rokotteita¹. Nimitäin näiden COVID-19 tautia vastaan suunnattujen koronarokotteiden kliinisissä tutkimuksissa selvitetään ensisijaisesti rokotteiden immunogeenisyyttä eli kykyä käynnistää vasta-ainetuotanto. Käynnissä olevissa kliinisissä tutkimuksissa ei tutkita koronarokotteiden mahdollista taudinkuvaa pahentavaa vaikutusta eli myös niihin mahdollisesti liittyvää ADE-ilmiötä. Toisin sanoen ilman luotettavaa tutkimustietoa ei voida väittää, ettei koronarokotuksiin voisi liittyä samanlaista ADE-riskiä kuin mitä on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu liittyneen muihin vastaavanlaisiin kehitteillä olleisiin ja ilman myyntilupaa jääneisiin rokotekandidaatteihin.

Kirjoittajat katsovat rokotettujen ADE-riskin erittäin merkittäväksi ja toteavat, että siitä pitäisi ehdottomasti informoida kaikkia kliinisiin rokotetutkimuksiin osallistuvia koehenkilöitä. Sitä, että toimitaanko näin, on hankala selvittää. Nimittäin koehenkilöille jaettavia tutkimustiedotteita ei katsauksen mukaan ole julkisesti saatavilla.

Hämeenlinnan tautirypäs²

Loppukeväästä Hämeenlinnassa sairastui yhteensä 103 henkilöä SARS-CoV-2 Delta-varianttiin. Sairastuneiden joukossa oli 58 potilasta ja 45 henkilökuntaan kuulunutta henkilöä. Potilaista 18 kuoli. Kuolleiden keski-ikä oli 80-vuotta ja kaikilla heistä oli perussairauksia. Kuolleista kuusi oli rokottamatonta (33% kuolleista), 11 oli saanut ensimmäisen rokotuksen ja yksi molemmat rokoteannokset. Sairaalahoitoon joutuneista potilaista 14 oli rokottamattomia (24%), 42 oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja 2 molemmat tehosteet. Eli suurin osa (76%) sairaalahoitoon joutuneista potilaista oli saanut ainakin ensimmäisen rokoteannoksen. Yksikään henkilökuntaan kuuluvista ei joutunut sairaalahoitoon eikä kuollut tautiin. Heistä 21 oli rokottamattomia (47% sairastuneista työntekijöistä), 6 oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja 18 molemmat rokoteannokset.

Lääkärilehdessä artikkelista annetussa uutisessa todetaan, että joka kymmenes tuplarokotettu työntekijä sairastui ja että varmoja vastauksia ei saatu siihen, missä määrin rokotetut ja rokottamat voivat aiheuttaa jatkotartuntoja³.

Tulosten tarkka analysointi oli paljastanut mielenkiintoisia yksityiskohtia². COVID-19 positiivisiksi PCR-testillä todetuista työntekijöistä neljällä ei ollut lainkaan oireita, yhdelle oireita tuli vasta myöhemmin, 36 positiivisiksi todetuilla työntekijöillä oli vähintään lieviä oireita ja neljän työntekijän mahdollisista oireista ei oltu saatu tietoa. Jäljitystyö oli paljastanut, että muutama potilas oli saanut tartunnan täysin rokotetulta, maskia ohjeistuksen mukaisesti käyttäneeltä työntekijältä. Viiden täysin rokotetun, oireisen työntekijän aikaansaama tartuntatautiketju oli saatu selvitetyksi luotettavalla tavalla. Kolme täysin rokotettua, lieväoireista, COVID-19 -positiivista työntekijää oli tartuttanut taudin perheenjäsenilleen, potilaille ja heistä yksi myös kollegalleen. Yksi täysin rokotetuista oireisista työntekijöistä oli tartuttanut taudin ainoastaan perheenjäsenelleen vasta kaksi viikkoa epidemian alkamisen jälkeen. Vain kahden rokotetuista, oireisista työntekijöistä ei todettu tartuttaneen tautia muille. 

Mitä Hämeenlinnan kokemukset kertovat?

Hämeenlinnan koronakriisistä julkaistut tulokset antavat alustavia vastauksia monia askarruttaneisiin kysymyksiin:

1. Suojaavatko koronarokotukset Delta-variantin aiheuttamaa tautia vastaan? Eivät (ainakaan siis tässä aineistossa), sillä suurin osa (76%) sairaalahoitoon tulleista potilaista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen ja 53% infektoituneista työntekijöistä oli saanut vähintään yhden rokotuksen.
2. Estävätkö rokotukset ja maskit sairastumisia Delta-varianttiin ja jatkotartuntoja? Eivät täysin, sillä kolme täysin rokotettua työntekijää oli itse infektoitunut ja tartuttanut taudin todistettavasti myös lähikontakteilleen. 
3. Voivatko täysin rokotetut tartuttaa Delta-variantia muille? Todennäköisesti kyllä, sillä muutama potilas oli saanut sairaalahoidossa ollessaan tartunnan heitä hoitaneelta, täysin rokotetulta ja ohjeistuksen mukaisesti maskia käyttäneeltä hoitajalta. 
4. Voivatko täysin rokotetut tartuttaa Delta-varianttia muille tietämättään? Mahdollisesti kyllä, sillä neljä täysin rokotettua, PCR-testillä positiiviseksi todettua työntekijää oli pysynyt oireettomana koko epidemian ajan ja yksi positiiviseksi testaushetkellä todettu oireeton työntekijä oli saanut oireita vasta myöhemmin.
5. Iäkkäät henkilöt sairastuvat vakavampaan tautimuotoon kuin nuorempi ikäryhmä, sillä sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden ikähaarukka oli 30-97 vuotta (keskiarvo 73 vuotta), kuolleiden keski-ikä 80 vuotta ja oireettomina tai lieväoireisena tautiin sairastuneiden työntekijöiden ikähaarukka 19 – 62 vuotta (keskiarvo 38 vuotta).

Jää nähtäväksi, että suojaavatko koronarokotukset rokotettuja Delta-variantin ja tulevien virusmuunnosten vakavilta tautimuodoilta kuten yleisesti maassamme uskotaan vai pahentavatko ne SARS-CoV-2 -virusinfektion ja tulevien varianttien taudinkuvia kuten kansainvälisessä kirjallisuudessa varoitetaan¹. Nähtäväksi myös jää, että vähenevätkö epidemiat rokotekattavuuden parantuessa kuten suomalaisen selvityksen ensimmäinen kirjoittaja, immunologian tutkija ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa sisätauteihin erikoistuva lääkäri Iivo Hetemäki  Lääkärilehdelle antamassaan lausunnossa arvelee³.

Viitteet

1. Cardazo T, Veazey R (2021) Informed consent disclosure to vaccine trial subjects of risk of COVID-19 vaccines worsening clinical trials. Int J Clin Pract. 75:e13795. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33113270/ 
2. Hetemäki I, Kääriäinen S, Aöho P ym (2021): An outbreak caused by the SARS-CoV-2 Delta variant (B.1.617.2) in a secondary care hospital in Finland, May 2021. Euro Surveill. 26(30):pii=2100636 https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2021.26.30.2100636 
3. Uutiset 2.8.2021, Suomen Lääkärilehti: Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/delta-variantin-levitessa-sairaalaepidemian-vaara-on-olemassa/?public=f83302048d2ca5119b887e0268276511