Pfizerin ja Modernan rokotteilla yhtä suuri vakavien tromboosien riski kuin AstraZenecallakin.

Pfizerin ja Modernan rokotteisiin liittyy yhtä suuri vakavien tromboosien riski kuin Astra Zenecan rokotteeseenkin

Oxfordin yliopiston tutkijat UK:ssa ovat selvittäneet Covid-19 -infektioon, influenssaan ja mRNA-rokotteisiin liittyvää tromboosiriskiä sähköisistä sairauskertomuksista keräämiensä tietojen perusteella ja saaneet seuraavat tulokset1:

Tromboosiriski (2 viikon sisällä sairastumisesta / ensimmäisestä rokotuksesta):

  • Covid-19 infektion aiheuttama riski on suurin eli 436.4 per miljoona ihmistä (382.9-497.4) sekä vastaavasti
  • Influenssan aiheuttama riski on 98.4 (61.4-157.6) ja
  • Pfizerin ja Modernan mRNA rokotteiden aiheuttama riski on 44.9 (29.7 – 68.0)

Aivojen laskimoviemäreiden tukosriski (2 viikon sisällä sairastumisesta / ensimmäisestä rokotuksesta):

  • Covid-19 infektion aiheuttama riski on suurin 39.0 per miljoona ihmistä (95% CI, 25.2–60.2) sekä vastaavasti
  • Influenssan aiheuttama riski on 0.0 per miljoona ihmistä, 95% CI 0.0 – 22.2 ja
  • Pfizerin ja Modernan mRNA rokotteiden aiheuttama riski on 4.1 per miljoona ihmistä, 95% CI 1.1–14.9 (vrt. Euroopan Lääkeviraston arvion mukaan AstraZenecan Covid-19 rokotteeseen liittyvä riski on 5.0 per miljoona ihmistä, 95% CI 4.3–5.8)

Pfizerin ja Modernan Covid-19 rokotteisiin liittyy vastaavan suuruinen vakavien tromboosien riski kuin Astra Zeneca’n Adenovirusvektori-rokotteeseen.

Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Pfizerin ja Modernan Covid-19 rokotteisiin liittyy vastaavan suuruinen vakavien tromboosien riski kuin Astra Zeneca’n Adenovirusvektori-rokotteeseen. Itse Covid-19 tautiin liittyvä tromboosiriski on kuitenkin arvioitu suuremmaksi kuin yhdenkään tautia vastaan suunnatun rokotteen.

Todettakoon lopuksi, että tässä tutkimuksessa selvitettiin tromboosiriskiä ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen jättäen avoimeksi kysymyksen siitä, että miten riski muuttuu vai muuttuuko toisen rokoteannoksen jälkeen.

Viranomaisille Suomessa Covid-19 -rokotteista ilmoitetut, trombooseihin liittyvät haittavaikutukset:

FIMEA:n haittavaikutusilmoitusten2 perusteella Pziferin mRNA-rokotteesta on raportoitu 13.4.2021 mennessä yhteensä 9 keuhkoveritulppa -tapausta, Modernan mRNA -rokotteesta ei ilmoituksia trombooseista ja AstraZenecan adenovirusvektori rokotteesta 9 keuhkoveritulppa- sekä 14 syvää laskimotukos -tapausta.

Viitteet:

  1. https://osf.io/a9jdq/ *)
  2. https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/viikkoraportti

*)

Cerebral venous thrombosis: a retrospective cohort study of 513,284 confirmed COVID- 19 cases and a comparison with 489,871 people receiving a COVID-19 mRNA vaccine

Maxime Taquet,1,2 Masud Husain,3,4 John R Geddes,1,2 Sierra Luciano,5 Paul J Harrison1,2,*

1 Department of Psychiatry, University of Oxford, Oxford, UK

2 Oxford Health NHS Foundation Trust, Oxford, UK

3 Nuffield Department of Clinical Neurosciences, University of Oxford, Oxford, UK

4 Oxford University Hospitals NHS Foundation

Trust, Oxford, UK

5 TriNetX, Cambridge MA, USA

*Corresponding author: University Department of Psychiatry, Warneford Hospital, Oxford OX3 7JX, UK.

paul.harrison@psych.ox.ac.uk

Abstract

Using an electronic health records network we estimated the absolute incidence of cerebral venous thrombosis (CVT) in the two weeks following COVID-19 diagnosis (N=513,284),or influenza (N=172,742), or receipt of the BNT162b2 or mRNA-1273 COVID-19 vaccines (N=489,871).The incidence of portal vein thrombosis (PVT) was also assessed in these groups, as well as the baseline CVT incidence over a two-week period. The incidence of CVT after COVID-19 diagnosis was 39.0 per million people (95% CI, 25.2–60.2). This was higher than the CVT incidence after influenza (0.0 per million people, 95% CI 0.0 – 22.2, adjusted RR=6.73, P=.003) or after receiving BNT162b2 or mRNA- 1273 vaccine (4.1 per million people, 95% CI 1.1–14.9, adjusted RR=6.36, P<.001). The relative risks were similar if a broader definition of CVT was used. For PVT, the incidence was 436.4 per million people (382.9-497.4) after COVID-19, 98.4 (61.4-157.6) after influenza, and 44.9 (29.7-68.0) after BNT162b2 or mRNA-1273. The incidence of CVT following COVID-19 was higher than the incidence observed across the entire health records network (0.41 per million people over any 2-week period). Laboratory test results, available in a subset of the COVID-19 patients, provide preliminary evidence suggestive of raised D-dimer, lowered fibrinogen, and an increased rate of thrombocytopenia in the CVT and PVT groups. Mortality was 20% and 18.8% respectively. These data show that the incidence of CVT is significantly increased after COVID-19, and greater than that observed with BNT162b2 and mRNA-1273 COVID-19 vaccines. The risk of CVT following COVID-19 is also higher than the latest estimate from the European Medicines Agency for the incidence associated with ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (5.0 per million people, 95% CI 4.3–5.8).

Although requiring replication and corroboration, the present data highlight the risk of serious thrombotic events in COVID-19, and can help contextualize the risks and benefits of vaccination in this regard.

Jaa tämä kaverille:

Samankaltaiset artikkelit

Lasten koronarokotusten eettisiä ongelmia
|

Lasten koronarokotusten eettisiä ongelmia

Toni Torppa keskustelee videolla kasvatustieteen emeritusprofessori Tapio Puolimatkan kanssa lasten koronarokotuksista. Aihetta lähestytään seuraavasta näkökulmasta: THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet esittivät Ylen haastattelussa 5.2. 2021 neljä ehtoa lasten rokotusten aloittamiselle. Yksikään näistä ehdoista ei ole toteutunut. Silti 12-15-vuotiaiden rokotukset on aloitettu.

SARS-CoV-2 vastaan rokotetun ja neljä viikkoa myöhemmin kuolleen miehen ruumiinavauksessa on löytynyt viruksen RNA:ta lähes kaikista elimistä

SARS-CoV-2 vastaan rokotetun ja neljä viikkoa myöhemmin kuolleen miehen ruumiinavauksessa on löytynyt viruksen RNA:ta lähes kaikista elimistä

Koronarokotteen käynnistämä vasta-ainetuotanto viruksen piikkiproteiinia vastaan ei kaikissa tapauksissa estä tautiin sairastumista. Voiko rokote heikentää rokotettujen vastustuskykyä SARS-CoV-2-viruksen ja sen pelättyjen varianttien aiheuttamille taudeille? Kirjallisuudesta löytyvien artikkeleiden perusteella tämä uhkakuva on mahdollinen tai ainakaan sitä ei voi täysin poissulkea. Joka tapauksessa rokotuskäytäntöjä jouduttaneen pian arvioimaan uudestaan, sillä juuri julkaistun, vertaisarvioidun, rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan näiden kokeellisten geeniteknologiaan perustuvien koronarokotteiden haitat ylittävät niiden hyödyt.

Tehohoidon tilanne – ovatko osastot todellakin täynnä?

Tehohoidon tilanne – ovatko osastot todellakin täynnä?

Ovatko teho-osastot täynnä, kuten uutisoinnista voisi päätellä? Lööpeissä lääkärit kertovat olevansa jaksamisen äärirajoilla ja sairaalat vaikuttavat täyttyneen koronapotilaista. Tehohoidon koordinoivan toimiston mukaan tehohoidossa oli 30 COVID-19 -potilasta. Vapaana oli 78 tehohoitopaikkaa (tilanne 15.9.2021). Vertailun vuoksi keväällä 2020 Suomessa oli enimmillään 83 COVID-19-potilasta tehohoidossa, ja tuolloin tehohoidon koordinoiva toimisto totesi tehohoitokapasiteetin riittäneen hyvin.