Kun koronapsykoosi rikkoo ihmisten välejä

Miten säilyttää puhevälit läheiseen, joka on hurahtanut koronapsykoosiin? Entä miten suhtautua ihmiseen, joka on tartuttanut pelkonsa myös omaan lapseensa?

Tilanne kiristää pinnaa, ja rajoitukset ahdistavat kaikkia – niitäkin, jotka tajuavat niiden järjettömyyden. Mutta mitä tehdä, jos läheinen on hurahtanut koronapsykoosiin ja vaarantaa käyttäytymisellään terveytensä – tai jopa lapsensa terveyden?

Läheinen uskoo koronaa vaaralliseksi, mitä tehdä?

Olisi tärkeää säilyä rauhallisena ja kunnioittavana. Jos läheinen on sinulle tärkeä, on hyvä säilyttää puheyhteys. Koronapsykoosin ytimenä on pelko, jota media on takonut reilun vuoden ajan kaikista eri kanavista.

1960-luvulla tehtiin psykologisia kokeita, joissa selvisi muun muassa, että jos pommitat ihmisiä alinomaa pelkoviesteillä, enintään kahdessa kuukaudessa suurin osa heistä on täydellisesti aivopestyjä uskomaan vääriä viestejä. Vaikka heille tämän jälkeen näytettäisiin selkeää, vastakkaista informaatiota, mikään ei enää muuta heidän mieltään.

Kun televisiosta, lööpeistä, lehdistä ja netistä tulee vastaan vain kasvavia lukuja, pelko luonnollisesti kasvaa. Tiedotusvälineet ja poliitikot eivät tuo esille lukuja heistä, joihin tauti ei ole edes tarttunut, eikä heistä, jotka ovat parantuneet.

Käykää yhdessä läpi tilastoja

Voitte yhdessä tutkia esimerkiksi THL:n sivuilta tilastoja. Kannattaa aloittaa yksinkertaisista luvuista – esimerkiksi terveiden määrästä. Voitte esimerkiksi katsoa taulukosta, mikä on todennäköisyys sille, että läheisesi ikäluokkaan kuuluva henkilö saa vakavan tautimuodon.

Etsikää THL:n sivuilta tietoa siitä, moniko tulos on ollut negatiivinen, ja moniko positiiviseksi todettu onkin parantunut – ei kuollut. Kun ette löydä näitä tietoja THL:n sivuilta, voitte pohtia, mistä tämä johtuu. Miksi näitä tietoja ei julkaista sivuilla? Kuinka suuri onkaan selviytymisprosentti? Miltä tämä prosentti kuulostaa?

Tilastoista on mahdollista nähdä, että koronapositiivisista 99,9% on oireettomia tai lieviä. Moniko positiivisen tuloksen antaneista paranee? Tutkikaa, minkä ikäisillä tartunta voi johtaa kuolemaan, ja mitä muita tekijöitä kuolemaan liittyy. Vastaavasti, mikä on todennäköisyys oman ikäisen ja kuntoisen sairastumiseen vakavaan tautimuotoon, mikäli edes onnistuisi saamaan tartunnan?

Varaa aikaa ja tutustu läheisesi kanssa tilastotietoon. Kokonaiskuolleisuus väkilukuun suhteutettuna ei ole kasvanut. Mikäli läheisesi ottaa esille maita, joissa hänen mukaansa (tai uutisten mukaan) on katastrofaalinen tilanne, tutustukaa kyseisen maan tilastoihin. Mikä oli viime keväänä Italiassa kuolleiden keski-ikä, entä kuolinsyy? Miten potilaita hoidettiin ja mitä siitä seurasi? Mitkä muut tekijät vaikuttivat kuolemantapauksien määrään? Entä Brasilian tilanne? Mikä on sen väkiluku, ikärakenne, kuolleisuus eri ikäryhmissä, millaisia sairauksia ja kuolinsyintä siellä ilmenee? Entä Intia? Mikä on väkimäärä ja normaali kuolleisuus, ja kuinka paljon kuolleisuus eroaa Suomeen verrattuna suhteessa väkilukuun? Entäpä sulut ja maskipakot, miten ne ovat vähentäneet taudin leviämistä eri maissa – vai ovatko vähentäneet?

Läheisen kanssa kannattaa käydä läpi myös termistöä. Kun tutkitte tilastotietoa, selaatte numeroita, vertailette prosentteja ja näette nousevia käyriä tai kasvavia palkkeja, pohtikaa esimerkiksi, mitä tarkoittavat termi “kumulatiivinen” tai “logaritminen”.

Pohtikaa myös, miksi viime keväänä oltiin huolissaan kuolleista – ja kun kuolleita ei tullutkaan enempää kuin normaalina influenssakautena, huolestuttiin sairastuneiden määrästä. Sairaalat olivat kuitenkin tyhjillään, joten ryhdyttiin pohtimaan tehohoidon kestävyyttä, jos sairastumisia tuleekin. Tehohoito ei ole kuitenkaan ollut kuormittunut. Tämän jälkeen lisättiin testauskapasiteettia ja ryhdyttiin testaamaan myös terveitä ja jäljittämään altistuneita – ja raportoimaan positiivisten testitulosten määrää ja altistuksia. Näiden tietojen perusteella määriteltiin “kiihtymisvaihe” ja “leviämisvaihe”, jotka puolestaan ovat olleet erilaisten sulkujen ja rajoitteiden perusteita. Mitä nämä kaikki termit tarkoittavat? Moniko oikeasti sairastui tai kuoli? Entä miksi influenssan aikaan ei tehty tällaisia toimenpiteitä, vaikka kuolleisuus oli samaa luokkaa – tai jopa enemmän? Miten kuolinsyy määritellään? Millä perusteella kuolinsyyksi määritellään Covid-19? Miksi perusteet kuolinsyyn määrittämiselle ovat muuttuneet vuosi sitten?

Rokote- tai maskiuskovainen voi olla raskasta seuraa. Asiantuntija muistuttaa siitä, että ihminen on itse vastuussa käytöksestään: ei ole sinun vikasi, että hän toimii tieten tahtoen hölmösti.

Kun tutkitte yhdessä kuolleisuutta eri ikäryhmissä, kannattaa verrata sitä myös yleisesti kuolleisuuteen eri ikäryhmissä. Iäkkäitä ihmisiä kuolee aina enemmän kuin esimerkiksi lapsia.

Pohtikaa myös rajoitusten ja muiden toimenpiteiden perusteita. Esimerkiksi kunnallisvaaleja siirrettiin, koska THL:n laskelmien mukaan pelkästään vaalipäivänä 18.4.2021 tulisi 11000 uutta tartuntaa. Vaaleja siirrettiin tämän laskelman perusteella. Todellisuudessa tartuntoja löytyi 18.4. 156 kappaletta. Eroa ennusteen ja toteutuman välillä oli 10844 eli 7051,28%.

Tutustukaa tieteellisiin tutkimuksiin

Aiheesta on julkaistu valtavasti tutkimustietoa.

Voitte esimerkiksi yhdessä selvittää, minkä kokoinen viruspartikkeli on, ja kuinka pieni sen verrattuna maskikankaan/muovin aukkoihin. Pysäyttääkö maski viruksen?

Esimerkiksi WHO, ECDC ja THL:n johtava epidemiologi Jussi Sane, STM:n johtava virustautien professori Marjukka Mäkelä eivät useisiin tutkimuksiin perustuen pidä maskia hyödyllisinä. Sen sijaan Iltalehti, Ilta-Sanomat, Uusi Suomi, Yle sekä poliitikot ja someaktiivit vaativat maskin käyttöä. Voitte yhdessä pohtia, kenellä on luotettavinta tietoa. Mikäli kiinnostusta riittää, voitte pohtia myös tiedotusvälineiden sidonnaisuuksia – yhteyksiä, omistussuhteita, rahoitusta. Mistä uutiset tulevat?

Perehtykää lapsia koskeviin tutkimuksiin

Mikäli läheisesi pelkää lapsensa hengen ja terveyden puolesta, ja pakottaa hänetkin maskin ja käsidesin käyttöön, kannattaa tutustua kuolintilastoihin myös lasten osalta. Kuolevatko lapset koronaan? Mitä tilastot sanovat?

Sen sijaan maskin ja käsidesin käytön sekä harrastustoiminnan rajoittamisen on todettu lukuisissa tutkimuksissa todettu aiheuttavan valtavia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Näihin tutkimuksiin on hyvä perehtyä. Muista, että läheisesi ei kuitenkaan halua tieten tahtoen vahingoittaa lastaan, joten hänen on hyvä olla tietoinen siitä, mitä maskin käytöstä, jatkuvasta desinfioinnista ja eristäytymisestä seuraa lapsen terveydelle.

Tutkikaa myös asiantuntijoiden sidonnaisuuksia ja yhteyksiä

Mikäli läheisesi hämmentyy tutkiessaan uutisten ja tilastotietojen välisiä ristiriitaisuuksia, voitte yhdessä tutkia esimerkiksi THL:n, poliitikkojen ja median sidonnaisuuksia ja rahoittajia. Millaisia yhteyksiä löytyy? Millaisia johtopäätöksiä sidonnaisuuksista voisi vetää?

Esimerkki sidonnaisuuksista. https://www.kaypahoito.fi/ – voitte etsiä itse lisää.

Joillekin koronapsykoosista on rakentunut jo osa identiteettiä ja kaikki sosiaalinen kanssakäyminen pyörii koronan ympärillä – mikäli sosiaalista kanssakäymistä edes on. Testissä rampataan ja lasta kiikutetaan testattavaksi harva se viikko, vaikka testi ei sovellu viruksen toteamiseen. Elämä rakentuu testien, tulosten, uutisten ja rajoitusten ympärille. Rokotusta odotetaan pelastajana, vaikka sen tehosta ja turvallisuudesta on toistaiseksi aivan vastakkaista tutkimustietoa.

Hän ei kuuntele näkemyksiäni, ja se tuntuu epäreilulta

Jos kyseessä on ihmissuhde, jota tahtoo vaalia, suosittelen nostamaan keskustelun epätasapainon esiin. Tämän voi tehdä esimerkiksi toteamalla, että olet nyt esitellyt omaa näkemystäsi varsin pitkään, joten voisiko tasavertaisuuden nimissä olla nyt minun vuoroni?

Jos vastaus on kieltävä, voi jatkaa kysymällä, toivooko hän suhteenne olevan tulevaisuudessakin toispuoleinen vai voisiko asiaa vielä pohtia.

Menen lukkoon ja häkellyn, kun hän suoltaa pöhlöyksiä

Koronanarratiivit ovat usein erittäin mielikuvituksekkaita kudelmia, joita logiikan säännöt eivät sido. Yritys tarkastella niitä pelkän järjen varassa aiheuttaa häkeltymistä.

Tilanne on sama kuin jos itse pelaisi shakkia sääntöjen mukaan ja pelikumppani kippaa laudan nurin kesken kaiken julistaen itsensä voittaneeksi. Siinä on hyvä vetää syvään henkeä, ja jatkaa keskustelua rauhallisena – tai toisesta aiheesta.

Miten toimin, jos läheinen käyttää maskia ja desinfioi jatkuvasti käsiään?

Tällainen tilanne on harmillinen, sillä läheisesi voi käytöksellään aiheuttaa terveydellistä haittaa niin itselleen kuin myös sivullisille, etenkin perheenjäsenille. Voit tuoda esiin luotettavien tahojen antamat ohjeet ja kertoa toiminnan seurauksista. Älä kuitenkaan tingi omasta turvallisuudestasi. Viime kädessä hän on itse vastuussa teoistaan.

Voitte tutustua vaikkapa yksinkertaisiin graafeihin, joista voitte todeta maskipakon jälkeisen positiivisten testitulosten huikean kasvun. Tämä ilmiö on selvästi nähtävissä kaikissa maissa. Havainnollisten kuvien avulla tämä on helppo todeta, jos numerot tuntuvat vaikeilta ymmärtää.

Esimerkki. Maskipakon vaikutuksia eri maissa. Tutustu myös muihin lähteisiin. Mikäli läheisesi englanninkielentaito on puutteellinen, käännä tekstit hänelle.

Ajatuksia voi myös yrittää herätellä kysymällä, olisiko sittenkin pienempi riski se, että hengittää puhdasta ilmaa, ulkoilee, liikkuu, syö terveellisesti, huolehtii riittävästä D-vitamiinin saannista, harrastaa asioita jotka tuovat iloa, vaikka lääketeollisuus median välityksellä yrittääkin osoittaa, että omilla valinnoilla ei ole mitään merkitystä terveyden kannalta.

Kannattaa myös pohtia, voisiko joitakin uutisia jättää väliin – oman hyvinvoinnin kannalta. Jos läheisesi haluaa käsitellä uutisia, voitte esimerkiksi selvitellä, montako päivittäistä tautitapausta pitikään olla huhtikuussa 2021 ja montako todellisuudessa oli – ja erityisesti: mitä tapahtui ruumiskonteille.

Miten toimin, jos läheinen vie lastansa testattavaksi jatkuvasti?

Lastentautien erikoislääkärit kuvaavat testiä “kajoavaksi, kivuliaaksi ja jopa pahoinpitelyn tunnusmerkit täyttäväksi toimenpiteeksi, jota ei pitäisi hyväkuntoisille lapsille varotoimenpiteenä tehdä” (HS).

Kannattaakin yhdessä läheisen kanssa miettiä, onko järkevää viedä lasta jatkuvasti testattavaksi. Mikäli lapsen terveydentila ei edellytä lääkärin hoitoa, miksi hän ei voisi vain sairastaa nuhansa kotona kuten ennenkin? Lapset eivät sairastu koronan vakavaan muotoon, ja testi ei ole hoitokeino. Lapsi ei parane yhtään sen nopeammin, vaikka hänet testattaisiin.

Kokeellisiin koronarokotteisiin lapsia valitettavasti on alkanut kuolla, vaikka testaus lapsilla on vasta aloitettu.

Miten toimin, jos läheinen on menossa piikille?

Jos läheinen pelkää koronakuolemaa, voitte pohtia, että olisiko sittenkin pienempi riski saada korona, sairastua siitä vakavasti tai jopa kuolla, sen sijaan että vammautuu pysyvästi tai kuolee lääketieteellisen kokeilun seurauksena. Tässä vaiheessa kannattaa tutustua esimerkiksi haittavaikutusilmoituksiin ja tilastoihin.

Sanna Marin. — Ote Sanna Marinin blogista.

On hyvä muistaa, että läheisesi on itse vastuussa omasta terveydestään ja hengestään. Mikäli hän kokee piikin olevan turvallisempi vaihtoehto kuin elää ilman piikkiä, valinta on hänen omansa. Hänellä on ollut mahdollisuus tutustua riskeihin ja verrata niitä saavutettaviin hyötyihin. Jos hän ei sitä halua tehdä, se on hänen oma asiansa.

Rokotteen tapauksessa on myös hyvä tehdä parhaansa, mutta jos tämä ei toimi, voi keskittyä suojaamaan sivullisia ja itseään rokotetulta.

Läheisen uskomukset ahdistavat. Onko pakko jaksaa häntä?

Oma jaksaminen on lupa asettaa etusijalle. Yhteydenpitoa tai keskusteluteemoja saa rajata, jos voimat eivät tunnu riittävän.

Menevätkö välimme näistä lopullisesti pilalle?

Suurtenkin erimielisyyksien jälkeinen sopiminen on mahdollista. Halun tähän tulee olla molemminpuolinen, eikä toista voi pakottaa vastavuoroisuuteen. Jos olet huolissasi jossain ihmissuhteessa tapahtuvasta erkaantumisesta, kannattaa tämä ottaa puheeksi hänen kanssaan ja pohtia yhdessä, kuinka suhteemme voisi kestää tällaisen erimielisyyden.

Omasta terveydestä ei pidä tinkiä edes hyvesignaloinnin nimissä.

Hyödyllisiä linkkejä

Tässä muutama linkki, ja lisää löydät artikkeleistamme sekä Linkit-sivulta.

Tilastoja

THL

Fimea

Our world in data

Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset (Fimea, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus)

Euromomo

https://www.worldometers.info/

Coronavirus Pandemic Data Explorer – maailmanlaajuinen koronavirustietokanta

WHO:n tietokanta haitoista – Vigiaccess. HAE NÄIN VIGIACCESS-TIETOKANNASTA:

kirjoita hakukenttään Comirnaty (joka on Suomessa käytettävä Pfizerin kokeellinen rokote) ja klikkaa Search
klikkaa Adverse drug reactions (ADRs) (tässä kohtaa jo näet eri tyyppisiä haittavaikutuksia)
klikkaa General disorders and administration site conditions (näet taas tarkemmin erilaisia haittavaikutuksia)
näet kuolemat kohdasta Death
muita haittavaikutuksia löytyy kymmeniä tuhansia.

VAERS: USA:n tilastoja rokotehaitoista. The Vaccine Adverse Event Reporting System (VAERS) was created by the Food and Drug Administration (FDA) and Centers for Disease Control and Prevention (CDC) to receive reports about adverse events that may be associated with vaccines.

https://www.medalerts.org/vaersdb/findfield.php?TABLE=ON&GROUP1=AGE&EVENTS=ON&VAX=COVID19&SERIOUS=ON

Kuolleisuus Covid-19-tautiin. COVID-19-infektion aiheuttamaa kuolleisuutta liioitellaan, osoittaa tutkimus: https://koronarealistit.net/kuolleisuus-covid-19-tautiin/

Tietoa kokeellisen rokotteen haittavaikutuksista (englanninkielinen pdf ja suomenkielinen video): https://koronarealistit.net/kokeellisen-koronarokotteen-haittavaikutuksia/

Koronarokotteetko turvallisia – myös pitkäaikaishaittojen osalta? https://koronarealistit.net/koronarokotteetko-turvallisia-myos-pitkaaikaishaittojen-osalta/

Rokotusinto hiipuu Yhdysvalloissa – miksi? https://koronarealistit.net/rokotusinto-hiipuu-yhdysvalloissa-miksi/

Kannattaako koronarokotetta ottaa? Lääkäri Mikael Kivivuori: https://koronarealistit.net/kannattaako-koronarokotetta-ottaa/

Koronarokotteen aiheuttamat vakavat haittavaikutukset ja kuolemat: https://koronarealistit.net/koronarokotteen-aiheuttamat-vakavat-haittavaikutukset-ja-kuolemat/

Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank kertoo miksi meillä ei ole pandemiaa: https://koronarealistit.net/aalto-yliopiston-professori-paul-lillrank-kertoo-miksi-meilla-ei-ole-pandemiaa/